Page 76 - OMAKOTISANOMAT_2022
P. 76
Maalämpö on RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
www.suomirakentaa.fi
luonnon omaa energiaa
Maalämpö on ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa. Se on auringon lämpöä, joka va-
rastoituu maaperään ja kallioon eikä järkevästi mitoitettuna lopu talvellakaan. Se on vuo-
sikymmenen ajan jo ollut suosituin lämmitystapa uusissa omakotitaloissa. Joka toinen
uudisomakotirakentaja valitsee sen pääasialliseksi lämmitystavaksi.
Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja huoleton. Laitteisto mahtuu pieneen tilaan ja
sopii hyvin vaikka sisätiloihin, sillä se vie tilaa vain yhden jää-pakastekaapin verran.
Maalämmön hyötysuhde on erinomainen, sen keräämiseen tarvitaan vain noin neljän-
nes sähköä.
Helppo ja vaivaton Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia
talven kylmimpinä aikoina. Laitteisto voidaan mitoittaa myös täy-
Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suurem- delle teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tar-
missa taloissa, joissa laitteisto sijoitetaan rakennuksen tekniseen peen. Tämä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkai-
tilaan. Maalämmössä lämpöenergia saadaan kerättyä maaperästä su. Puuttuva lisälämpö voidaan – ja kannattaa – tuottaa esimer-
pitkien keräysputkistojen avulla. Niistä keskusyksikön lämpöpum- kiksi tulisijalla.
pun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä.
Tehokkaimmin järjestelmä toimii ns. matalalämpöisen lämmönjär- Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laitteissa on
jestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen, kanssa. yleensä mukana n. 300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa, jois-
sa käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja tasaa-
Käännettäessä toiminto päinvastaiseen, saadaan maalämmön maan käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.
avulla muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmimmin tämä
toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Sähkön lisäksi rin- Putkisto porakaivoon, maahan tai vesistöön
nakkaisina järjestelminä voidaan käyttää aurinkoenergiaa ja tulisi-
jaa. Järjestelmä on helppo automatisoida toimimaan muidenkin Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden
lämmitysjärjestelmien kanssa. mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi
mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos
Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympäris- se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkai-
töystävällisyydellä, mutta tavallisimmin mainitaan kuitenkin käyt- su sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskus-
tökustannusten edullisuus. Haittapuolena tulee ottaa huomioon tannusten edullisuuden ansiosta.
maalämpöjärjestelmän hankintahinnan kalleus.
Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150–200 metriä ja se
Edulliset energiakustannukset sopii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa
tai lähellä sitä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liittää
Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei kui- useampi porakaivo. Kaivo ei vie paljon tilaa pihassa ja porauska-
tenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toisaal- lusto sopii ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmikolla näkyy
ta hyötysuhde alentaa käytön edullisuutta. Erityisen energiatehok- vain pintavesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naamioida vaik-
kaissa ja pienissä taloissa järeä maalämpöjärjestelmä ei usein ole ka istutuksilla.
suurehkojen hankintakustannusten vuoksi järkevää.
Maanalaisessa putkistossa vaakaputkisto kaivetaan 1,2–1,5
Maalämpöpumppujen hyötysuhde (cop-luku) on useimmiten metrin syvyyteen. Paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maassa
noin 3–5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä, maalämmitys an- on vaarana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönkeruu-
taa kolmesta viiteen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännös- kapasiteetti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta vaatii
sä tämä tarkoittaa, että se kattaa noin 3/4 talon energiatarpeesta. suuremman tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400 m put-
kea. Tavallisimmin omakotitaloon asennetaan kaksi keruuputkis-
Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoiteta toa, jolloin kaivuala on noin 500–600 m².
huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövastuksil-
la, jotka tukevat järjestelmää kaikkein suurimpien kulutuspiikkien Vesistöön asennettaessa maalämmöstä saadaan lämpöä yh-
aikana. tä paljon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edulli-
semmin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vähin-
Suunnittelussa huomioitava kokonaisuus tään 2 metriä syvä. Putkistot ankkuroidaan järven pohjaan. Mah-
dollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruuputkis-
Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolellinen ton hyötysuhdetta.
suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpöpump-
pu. Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönkeruupiiri ja www.suomirakentaa.fi
lämmönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hankkia kokonais-
pakettina ja asennettuna.
76
