Page 70 - Valintaopas_2024-2025

RUNKO JA VAIPPA

Maaperän ja RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
radonin selvitys www.suomirakentaa.fi

 Rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää aikaisessa vaiheessa, jopa jo
ennen tontin ostamista. Maaperätutkimus tehdään joka tapauksessa lähes
aina ennen kuin perustamistapa määritellään.
Perustustavan valintaa määrittävät maaperän kantavuus ja routivuus.
Kantavuus vaikuttaa siihen, miten laajalle alueelle rakennuksen
kuorma tulee perustusten avulla jakaa, routivuus puolestaan
määrää routasuojauksen tason tai vaihtoehtoisesti tarvittavan
perustamissyvyyden. Lisäksi tontin korkeussuhteet, pohjaveden korkeus,
rakennuksen muoto ja rakenteet voivat vaikuttaa perustamisvalintoihin.
Perustusten suunnitteluvaiheessa on hyvä huomioida radonsuojaus.

Maaperätutkimus jo ennen tontin ostoa tyjä kapillaarikatkoja perustusten ja puurungon liittymäkohdis-
sa. Routivilla maapohjilla täytyy rakennukseen tehdä joko riittä-
Rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää jopa ennen tontin os- vä routaeristys tai syväperustus, jolloin perustus ulottuu routa-
tamista, jolloin kustannuksia myyjän kanssa voidaan sopia yh- rajan alapuolelle. Suomen oloissa routarajan alapuolelle perus-
dessä maksettaviksi. taminen vaatii jo 2–2,5 metrin syvyyteen ulottuvaa perusmuuria.
Kellarittomissa rakennuksissa perustuksen alle asennettava riit-
Maaperän koostumus vaihtelee, joten pintamaan alla voi ol- tävän paksu ja tiivistetty täytesorastus ja eristyslevyillä tehtävä
la hyvinkin eri tavoin käyttäytyviä maalajikerrostumia. Jos voi- routaeristys onkin syväperustusta yleisempi ratkaisu.
daan luotettavasti todeta, että rakennuspaikalla on vain kallio-
ta tai tiiviitä karkearakenteisia maakerroksia kuten soraa, hiek- Tässä vaiheessa on hyvä huomioida myös radonsuojaus, jo-
kaa tai moreenia, voidaan pohjatutkimus korvata maastotarkas- ka uudisrakentamisessa on huomattavasti helpompaa ja edul-
telulla. Tämän voi tehdä talon rakennesuunnittelija. Jos raken- lisempaa tehdä tässä vaiheessa kuin myöhemmin rakenteita
nuspaikka sisältää hienorakeisia maalajeja, maaperän koostu- korjailemalla.
mus vaihtelee, rakennus sijaitsee rinteessä tai maaperän koos-
tumuksesta on muuten epävarmuutta, on viisasta teettää alaan Radon
hyvin perehtyneen yrityksen laatima maaperätutkimus. Tutki-
muksessa rakennuspaikan maaperä selvitetään kairausnäyttei- Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Asuntoon ra-
den avulla ainakin rakennuksen nurkkien kohdilta, tarvittaessa don kulkeutuu perustuksissa olevien rakojen kautta. Radon on
useammasta pisteestä. Operaatiossa tutkitaan ainakin maalajit, radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Sitä ei voi mi-
maakerrosten paksuudet ja pohjaveden pinnan korkeus. Tutki- tenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa tapa saada pitoisuus
muksen hinta vaihtelee suuresti maaperän, mittausten laajuu- selville. Jos pitoisuus on korkea, voidaan radonpitoisuutta alen-
den yms. seikkojen vuoksi. Summittainen hinta-arvio perustut- taa esimerkiksi radonimurilla. Helpointa radonin torjuminen on
kimuksille on 1 800–2 500 euroa. Maaperätutkija antaa ehdo- kuitenkin talon rakennusvaiheessa. Uusi asunto tulee suunnitella
tuksensa perustamistavasta. Rakennesuunnittelija ja talon suun- ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m³.
nittelija yhdessä miettivät, mikä ko. kohteeseen olisi soveltuvin
perustamistapa ottaen huomioon korkeusaseman, pohjan muo- Suomessa korkeat radonarvot
don ja talon koon.
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin
Perustussuunnittelu useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin
löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Gra-
Perustussuunnitelman tekee yleensä rakennussuunnittelija. Pe- niittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi
rustusten suunnittelussa tulee huomioida niin lujuusvaatimuk- kuin koko maailmassa keskimäärin. Suomessa uraanipitoisuu-
set, lämmöneristävyys kuin kosteuden eristyskin. Perustamis- det ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Ky-
ta hahmoteltaessa on huolehdittava myös siitä, että talon ym- menlaaksossa ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja
pärillä oleva maa voidaan muotoilla joka puolelta talosta pois- Pohjois-Lapissa.
päin viettäväksi tai muuten estää valumavesien joutuminen pe-
rustuksiin. Eräs kosteusriskin aiheuttaja on altapäin rakentei- Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoi-
siin nouseva vesi. Kapillaari-ilmiön aiheuttamat tihutyöt estetään sen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa ra-
käyttämällä rakennuksen alla riittävän karkeaa (6–18 mm) puh- donpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön
dasta sorastusta sekä salaojitusta ja esim. bitumikaistoilla teh- muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pa-
himpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut

70