Page 75 - Valintaopas_Kodinhoito_ja_korjaus-2020
P. 75

TALOTEKNIIKKA

nen kiertovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä         Kaukolämpö
polttopuuta on saatavilla helposti. Puiden kanssa touhuava voi sum-
mata myös siitä saatavan hyötyliikunnan edukseen.                            Kaukolämmitysjärjestelmässä lämpö tuotetaan suhteellisen edulli-
                                                                             sesti perustuen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon suurissa kauko-
   Huolto: Puulämmitys vaatii jatkuvaa huoltoa. Kovilla talvipakka-          lämpölaitoksissa. Se on käyttäjälle käytännössä täysin vaivaton. Kau-
silla takkaa lämmitetään usein päivittäin. Pellettilämmitys on klapi-        kolämpöverkoston alueella tästä vaihtoehdosta on vaikea kieltäytyä,
en käyttöä vaivattomampaa, sillä niissä on automatiikkaa mukana              sillä kaukolämpö on suhteellisen edullista, ja jopa rakennuslupaeh-
ja huoltoa on laitteista riippuen noin viikoittain. Puulämmityksessä         dot saattavat sitä edellyttää. Kaukolämpöön liitetyssä talossa ei tar-
suurimmat huoltotyöt liittyvät tuhkan poistoon sekä arinan ja tuli-          vita erillistä lämminvesivaraajaa kuten talokohtaisissa järjestelmissä.
pesän puhdistamiseen. Myös tulipesän ympäristö on pidettävä siisti-          Keskusyksikkö ei myöskään vaadi paljoa alaa teknisestä tilasta. Läm-
nä roskista. Kuiva puu palaa puhtaammin ja raaka-aine pitääkin säi-          mitystavan heikkona puolena nähdään usein se, että se sitoo yhteen
lyttää kuivassa varastossa.                                                  lämmöntuottajaan, joka myös määrittää energian hinnan.

Öljylämmitys                                                                     Huolto: Kuten maalämpöpumput, myös kaukolämpölaitteet ovat
                                                                             suhteellisen toimintavarmoja. Vika- ja huoltotilanteessa tulee kään-
Pelkän öljyn varaan rakennetaan alle 1 % uusista taloista, mutta öl-         tyä ammattilaisen puoleen.
jylämmityksellä on vahva rooli vanhoissa taloissa. Sitä täydennetään
usein muilla lämmitysmuodoilla, kuten puulla, sähköllä ja auringolla.        Ilmalämpöpumppu
Öljylämmitys on asukkaalle hyvin vaivaton lämmitysmuoto ja se so-
veltuu niin vesikiertoiseen lattialämmitykseen kuin patterilämmityk-         Talon ulkopuolella oleva ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on nykyään
seen. Öljylämmityksen etuihin voidaan laskea myös lämpimän käyt-             tuttu näky omakotitaloissa. Ilmalämpöpumppuja on useaa eri tyyp-
töveden riittävyys, sillä erityisesti isoissa perheissä lämmintä vettä ku-   piä. Ilmalämpöpumput keräävät ulkoilmasta lämpöä ja siirtävät sen
luu yllättävän paljon. Nykyaikaisilla laitteistoilla toteutettuna öljyläm-   sisätiloihin. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on kaikilla laitteilla
mitys on myös käyttökustannuksiltaan kilpailukykyinen. Öljyn hinta           periaatteessa sama, vain toiminto vaihtuu laitteen mukaan. Lämpö-
määräytyy maailmanmarkkinoilla ja se vaihtelee päivittäin.                   pumppu on tänä päivänä uusiutuvan energialämmityksen avainsa-
                                                                             na. Lämpöpumppu tyypistä riippuen voi toimia joko päälämmönläh-
   Huolto: Tarkista kattilan termostaatin asetus, sen tulee olla yleen-      teenä tai toissijaisena lämmitystapana.
sä 75-90 °C. Uusissa kattiloissa huolto tulee eteen, kun on kulutet-
tu 5 000 litraa öljyä. Keskimääräinen omakotitalon kulutus on noin               Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen li-
2 500 – 3 000 litraa vuodessa, joten huoltoväliksi tulee noin kaksi          sälämmittimenä. Se on melko edullinen hankkia ja laitteen asenta-
vuotta. Lisäksi maanalaisen öljysäiliön tarkistus pitää tehdä 10 vuoden      minen ei vaadi paljoa työtä. Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmaläm-
kuluttua asennuksesta. Öljypolttimessa ilmenevät viat ovat yleensä           pöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Lai-
suuttimessa. Polttimen sammuessa sen kylkeen syttyy punainen kuit-           tetta voidaan käyttää talvella lämmöntuottamiseen ja kesällä viilen-
tausvalo, josta painamalla poltin syttyy esituuletuksen jälkeen uudel-       tämiseen. Laitteen varjopuolena voidaan pitää sitä, että lämmin tai
leen. Toimenpiteen voi toistaa kaksi kertaa. Jollei poltin vieläkään sy-     kylmä ilma puhaltuu yhdestä pisteestä, jolloin sisäyksikön lähellä il-
ty, kutsu paikalle huoltomies. Jos poltin syttyy, tulee kuitenkin seura-     mavirta voi tuntua epämiellyttävän voimakkaana.
ta, ettei vika uusiudu seuraavalla polttokerralla. Laitteen vika voi joh-
tua ilma- tai öljyvuodoista, suuttimesta tai sytytyskärjistä. Öljypoltti-        Poistoilmalämpöpumpulla hoidetaan sekä rakennuksen ilman-
men asennus – ja huoltotyöt ovat kuitenkin luvanvaraista toimintaa,          vaihto että lämmitys. Laitteen lämpökerroin on 1,5–2,2, ja sillä voi-
joten huoltotyöt on syytä teettää aina ammattilaisella.                      daan hoitaa lähes koko rakennuksen lämmittämiseen tarvittava ener-
                                                                             giatarve aina noin -20 asteeseen saakka. Vanhaan taloon asennetta-
Maalämpö                                                                     essa poistoilmalämpöpumppu vaatii myös talon ilmanvaihtoremon-
                                                                             tin, johon kuuluu ehdottomasti rakenteiden tiiveyden varmistami-
Maalämpö on kasvattanut viimeisen vuosikymmenen aikana vahvasti              nen. Järjestelmä on edullisempi kuin maa- tai ilmavesipumppu, mut-
suosiotaan ja se tulee jo yli puoleen uusista omakotitaloista. Lämmitys-     ta käytössä se vie hiukan enemmän sähköä. Huoltoon kuuluvat laite-
muotona se on vaivaton, ekologinen ja käyttökustannuksiltaan edul-           toimittajan ohjeen mukaiset puhdistukset ja suodattimien vaihdot.
linen. Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien
keräysputkistojen avulla, joista keskusyksikön lämpöpumpun avulla                Ulkoilma-vesilämpöpumppu on nimensä mukaisesti laite, joka
saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Keräysput-             sitoo ulkoilmasta saadun lämmön veteen. Veden lämmön vastaan-
kisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan po-            ottokyky on huomattavasti parempi kuin ilman, joten ilmavesilämpö-
rakaivoon, maahan tai vesistöön. Vaikka itse lämpö ei juuri maksa,           pumpun teho on ilmalämpöpumppua parempi. Lisäksi lämpö saadaan
täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee           koko taloon lattialämmityksen kautta ilman vedontunnetta. Laitteen
toimiakseen sähköä.                                                          hyötysuhde on n. 2,0, ja se säästää 40–60 % ostoenergiasta suoraan
                                                                             sähkölämmitykseen verrattuna. Ulkoilma-vesilämpöpumppu ei vaadi
   Huolto: Maalämpöpumput näyttävät monimutkaisilta laitteilta,              porakaivoa, kuten maalämpöpumppu, joten se soveltuu hyvin maa-
mutta ovat suhteellisen toimintavarmoja. Aluksi ilma voi tehdä put-          lämmön sijasta kohteisiin, joissa maalämpöä ei syystä tai toisesta voi-
kistoissa kiusaa, mutta yleensä vika poistuu käytössä. Laitteen vioissa      da asentaa. Hinnaltaan järjestelmä on edullisempi kuin maalämpö.
ja huolloissa kannattaa kääntyä laitetoimittajan puoleen sekä käyt-
tää vain ammattilaisia. Asennuksen yhteydessä järjestelmään anne-                Huolto: Ilmalämpöpumput vaativat käyttäjältään varsin vähän
taan käyttöopastus. Tässä vaiheessa tulee myös selvittää huoltoon liit-      huoltotoimenpiteitä ja nämä ovat riippuvaisia laitetyypistä. Laittei-
tyvät kysymykset, mitä tulee tarkistaa, mitä voi tehdä itse ja kenen         den hoito koostuu lähinnä säännöllisestä puhdistuksesta ja mahdol-
puoleen voi kääntyä mahdollisen vian ilmettyä. Lämmityskauden al-            listen suodattimien vaihdosta. Isommissa huoltotöissä ja laitevioissa
kaessa kannattaa maapiirin tai lämmitysverkoston painetta pitää sil-         on syytä olla yhteydessä laitteen toimittajaan.
mällä jopa kuukausittain. Jos paine on laskenut, lisätään sitä täyttö-
venttiilistä. Yleisimmin verkostopaine on 0,8-1,3bar.                                       www.suomirakentaa.fi

                                                                            75
   70   71   72   73   74   75   76   77   78   79   80