Page 46 - Valintaopas_Lomarakentajalle_2020-2021
P. 46
RUNKO JA VAIPPA RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
www.suomirakentaa.fi
Mökin
lämmöneristys
Mökin suunnitteluvaiheessa on mietittävä mökin eivät koske kuitenkaan alle 50 m2:n rakennuksia eivätkä perinteisiä
varustelutasoa ja käyttötarkoitusta, sillä nämä asiat kesäasuttavia mökkejä.
ratkaisevat mökin lämmöneristystarpeen. Jos mökki
varustetaan sähkö- ja vesilaitteistoilla ja mökkiä käy- Edelleenkin hirsirakennuksille huomioidaan lisähelpotus. Uudes-
tetään myös talvella, on lämmöneristykseen kiinni- sa rakennuksen kokonaisenergian kulutuksen laskennassa huomioi-
tettävä huomiota ja noudatettava samoja normeja daan myös rakennuksen energian tuotantomuoto kertoimella, joka
kuin omakotitaloissakin. Kesäkäyttöön tarkoitettuja suosii uudistuvia energiamuotoja.
mökkejä nämä määräykset eivät koske, mutta näis-
säkin mökeissä kannattaa jo suunniteltaessa miettiä Hirrellä saavutetaan kohtuu seinäpaksuus
tulevaisuuden tarpeita.
Kompensointimahdollisuus on hyödyllinen erityisesti massiivihirsi-
Energiamääräykset asettavat eri rakennusosille aikaisempaa tiukem- rakennuksissa, joissa rakennusosittaisten raja-arvojen läpäiseminen
mat lämpöläpäisykertoimet (= u-arvo). Nämä raja-arvot saavat kui- vaatisi selvästi nykyistä järeämpien hirsien käyttöä. Aivan mitä ta-
tenkin jossain rakennusosissa ylittyä, jos heikompaa eristyskykyä kom- hansa hirttä ei kuitenkaan voi käyttää, talviasuttava mökki vaatii vä-
pensoidaan määräyksiä paremmalla ratkaisulla jossakin muussa raken- hintään 180 mm höylähirren tai 210 mm pyöröhirren käyttöä. Ul-
teessa. Ratkaiseva on koko rakennuksen lämmönläpäisevyys. koseinien heikompaa lämmöneristystä voidaan korvata esimerkik-
si suurentamalla yläpohjan tai alapohjan eristepaksuutta. Mikäli ul-
Uusien rakennusten energiamääräykset konäköä ei haluta muuttaa, voidaan asentaa paremmin lämpöeris-
tetyt ikkunat ja ovet. Samoin voidaan lisäeristää ne seinän osat, jot-
Energiamääräykset koskevat myös loma-asuntoja, joihin tulee ym- ka eivät näy, kuten kosteiden tilojen seinät, kiintokalusteiden taustat
pärivuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä. Määräykset ja varastohuoneiden seinät. Yksi varteenotettava keino on ilmastoin-
nin varustaminen riittävän tehokkaalla lämmöntalteenottokoneella.
KUVA: ISOLINA
Hirsiseinän lisäeristys
Hirsiseinä voidaan myös lisäeristää, jolloin voidaan käyttää ohuem-
paa hirttä ja välttyä kompensaatioilta muissa rakennusosissa. Lisäeris-
tetyn hirsiseinän kosteustekninen toiminta on huomattavasti mo-
nimutkaisempaa kuin massiivihirsiseinän. Hirsiseinän sisäpuolinen
lämmöneristäminen ei ole suositeltavaa, jos höyrysulkua ei käyte-
tä. Käännetty rakenne eli ulkopuolinen lisäeristys on kosteusteknisel-
tä toiminnaltaan ongelmaton, koska tällöin hirsi on rakenteen läm-
pimällä eli kuivemmalla puolella. Tällaisessa rakenteessa on lämmö-
neristeen ja ulkoverhouksen väliin muistettava jättää ilmarako, jotta
eristeeseen mahdollisesti kertynyt kosteus pääsee kuivumaan, eikä
verhouksen läpi päässyt ulkopuolinen kosteus pääse lämmöneristee-
seen. Lämmöneristeen ulkopintaan ulkovuorauksen taakse on syytä
laittaa tuulensuojalevy.
Puurakenteisen ulkoseinän eristäminen
Puurakenteissa ja ns. lämpöhirsiratkaisuissa käytettävä eristepaksuus
on tapauksesta riippuen 100 – 200 mm, ja höyrysulkua käytetään
eristekohtaisesti. Eristemateriaalina seinissä käytetään yleensä levy-
mäisiä mineraalivilla-, pellavaeriste- tai puukuitueristeitä. Myös mär-
käpuhallettavat puukuitueristeet ovat yleistyneet. Kuivapuhalletta-
viakin eristeitä käytetään jonkin verran erityisesti elementtirakenteis-
sa. Pellavaeristettä (Isolina) on saatavilla levynä sekä rullana ja se so-
veltuu erinomaisesti kun rakenteesta halutaan ”hengittävä”. Tällöin
höyrynsulun sijaan asennetaan ilmansulkupaperi.
Yläpohjan eristys
Yläpohjan kautta syntyvä lämpöhukka on varsin merkittävää, joten
yläpohja kannattaa eristää kunnolla. Yläpohjan eristepaksuuden kas-
46
