Page 74 - Valintaopas_Lomarakentajalle_2020-2021
P. 74
TALOTEKNIIKKA RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
www.suomirakentaa.fi
Lämmitys valitaan jo
suunnitteluvaiheessa
Mökin käyttötarkoitus ja käyttötiheys asettavat eri- ta noin 40 %. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on -10 - +10 as-
laiset vaatimukset mökin lämmitykselle. Satunnai- teen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötys-
siin kesäkausiin riittää pelkkä tulisija, kylminä aikoi- uhde laitteessa on, eikä se näin olleen sovellu jatkuvasti lämmitettä-
na mökkeilijät joutuvat turvautumaan lisälämpöön vän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi. Kesällä ilmalämpöpum-
muulla tavoin. Omia lisävaatimuksia asettavat erilai- pun voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyt-
set kodinkoneet ja juokseva vesi mukavuuksineen, timenä. Mallin valinnassa pitää huomioida mm. loma-asunnon koko
jotka vaativat mökin pitämistä jatkuvasti ainakin pe- ja lämmöneristys. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytös-
ruslämpöisenä. Lämmitysvalinta on tehtävä jo suun- sä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmi-
nitteluvaiheessa, sillä ympärivuotiseen käyttöön so- tyskäyttöön verrattuna.
veltuva lämmönlähde vaatii yli 50 m2:n mökiltä ener-
giasäännösten mukaiset suunnitelmat ja laskelmat. Kompressioperiaatetta hyödyntävät myös poistoilma- ja maaläm-
pöpumput. Ensiksi mainittu ottaa lämpönsä koneellisen ilmanvaihdon
poistolämmöstä, jälkimmäinen taas esimerkiksi porakaivosta tai joko
maahan kaivetusta tai vesistöön upotetusta keräysputkistosta. Pois-
toilma- tai maalämpöpumput ovat loma-asunnoissa harvinaisempia.
Peruslämpö mökissä Aurinkoenergia
Rakennuksen routaeristykseen vaikuttaa ratkaisevasti, onko raken- Aurinkopaneelit tai aurinkokerääjät tulevat liki 20%:lle uusista lomara-
nus jatkuvasti lämmitetty, sillä maanvaraisella alapohjalla varuste- kennuksista. Aurinkosähköstä on kokemuksia jo yli 30 vuoden ajalta
tussa mökissä jatkuvasti ylläpidettävä peruslämpö estää pakkasrin- ja se on hyvin yleinen järjestelmä sähköttömillä mökeillä tai lisäener-
taman ulottumisen perustusten alle. Myös kosteus- ja lämpötilavaih- gian antajina. Järjestelmää hankittaessa täytyy miettiä mihin kaikkiin
teluista johtuva rakenteiden eläminen pysyy peruslämmitetyssä mö- laitteisiin ja kuinka monta tuntia vuorokaudessa energiaa tarvitaan.
kissä helpommin aisoissa. Laskemalla kulutuslaitteiden vuorokausikulutukset yhteen, saadaan
keskimääräisen vuorokauden kulutus ja näin mitoitettua oikeankokoi-
Puulla ja sähköllä nen järjestelmä. Aurinkosähkö on päästötön ja sähköverkosta riippu-
maton. Kiinteän alkuinvestoinnin jälkeen ylläpitokulut ovat pienet.
Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu mökki varustetaan usein tuli- Aurinkolämmitysjärjestelmät ottavat siis aurinkoenergiaa suoraan tal-
sijan lisäksi sähkölämmityksellä. Verkkosähkö on ennestään ja tulee teen ja siirtävät tämän energian lämpövarastoon, josta se voidaan
yli 70%:iin uusiinkin mökkeihin. Sähköllä pidetään yllä peruslämpöä siirtää käyttökohteisiin. Lämmön siirto tapahtuu useimmiten jonkin
termostaattien huolehtiessa siitä, ettei lämpötila pääse missään vai- lämmönsiirtonesteen tai ilman avulla.
heessa putoamaan pakkasen puolelle. Valmiiksi peruslämmin mökki
saadaan nopeasti asumislämpöiseksi esim. ilmalämpöpumpun avul- Lämminvesivaraaja
la tai tulisijan tukemana. Nykyaikaisilla järjestelmillä lämmitystä voi-
daan ohjata myös puhelimitse muualta käsin. Kesäasunnolla käyttövesi tuotetaan yleisesti lämminvesivaraajalla.
Lämminvesivaraajat ovat mökkikäytössä 15 – 300 –litraisia, muodol-
Nykyaikainen varaava tulisija ei vie välttämättä paljon tilaa ja riit- taan kulmikkaita tai lieriömäisiä. Ulkonäöltään ne ovat yleensä kalus-
tää mainosti täyttämään keskivertomökin lämmöntarpeet silloin, kun teisiin sopivia ja väriltään valkoisia, joten ne sopivat sellaisinaan vaik-
joku on paikalla sitä ruokkimassa. Varaavan tulisijan suurin etu on kapa mökkikeittiöihin. Toinen suosittu tapa on sijoittaa säiliö lautei-
sen lämmönvarauskyky. Polttamalla 1-2 pesällistä vuorokaudessa oi- den alle jäävään tyhjään tilaan, jolloin käytetään sauna-asennukseen
kein mitoitetun uunin massa pitää tilat siedettävän lämpimänä pak- suunniteltua lämminvesivaraajaa. Varaajat tarvitsevat aina varolaite-
kaskaudellakin. Varjopuolena varaavassa takassa on sen hitaus, sillä ryhmän. Ostohetkellä kannattaakin selvittää, kuuluuko varolaite va-
kylmän mökin lämpötilan nosto pelkällä varaavalla takalla ei onnis- raajan varustuksiin, vai joudutaanko se hankkimaan erikseen. Varaa-
tu kovin nopeasti. Kamiina tai kevyttakka on hyvä ratkaisu, kun tarvi- jan kokoa harkittaessa ei kannata valita liian pientä laitetta. Pelkästään
taan mökki nopeasti lämpimäksi. Kevyttakka on nimensä mukaisesti keittiön tarpeisiin riittää pienempikin varaaja, mutta suihkutilallisissa
painoltaan kevyt ja sopii myös silloin, kun tulisija ei saa painaa paljon. mökeissä 100 litran säiliö riittää tilapäisesti 1-3 hengen käyttövedelle.
Lämpöpumppu Polta puuta oikein
Ilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti ja on hyvä ratkaisu myös Miltei jokaisessa uudessa kesäasunnossa on jokin puulla toimiva läm-
loma-asuntojen yhteydessä. Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslait- mönlähde. Toisinaan se on vain tunnelmaa luova pikku takka, vara-
teena periaatteessa kuin jääkaappi väärinpäin: kompressorin avul- järjestelmänä toimiva takkauuni tai varsinainen mökin lämmitysmuo-
la laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin. Oikein sijoitettu ja mi- to. Poltettiinpa puuta millä ratkaisulla tahansa, syntyy väistämättö-
toitettu ilmalämpöpumppu voi säästää lämmityssähkön kulutukses- mästi päästöjä. Havaittavimmat näistä ovat näkyvä savu ja sen ha-
ju, joka leviää ympäristöön. Suurin osa näkyvästä savusta on kuiten-
74
