Page 83 - Valintaopas_Lomarakentajalle_2020-2021

TALOTEKNIIKKA

järjestelmät ovat usein kevyempiä, kustannuksiltaan edullisempia ja KUVA: JUKKATALO
helpompia toteuttaa kuin kaikille jätevesille tarkoitetut järjestelmät.
Rakenne vaatii kaksiosaisen saostussäiliön, joiden kautta harmaavesi
johdetaan maaperäkäsittelyyn, eli suodatus- tai imeytyskenttään tai
suoraan harmaavesisuotimeen. Jätevesi puhdistuu osittain imeytys-
vaiheessa, mutta päätyy lopulta pohjaveteen. Tämän vuoksi maape-
rän laatu ja pohjaveden pinnan taso on aina selvitettävä, jotta imey-
tyksestä ei aiheudu lähialueen kaivoille haittaa.

Vanha järjestelmä on helppo kunnostaa uuden vaatimuksen ta-
solle laittamalla toinen sakokaivo vanhan perään ja jatkoksi imeytys-
putkisto. Samassa yhteydessä kannattaa tarkistaa vanhan kaivon tii-
veys. Huomaa, että tämä järjestelmä ei riitä vesivessalle.

Vesivessa aiheuttaa eniten vaatimuksia

Vesivessa vaatii maasuodatuksen tai umpisäiliön. Maasuodatus
eroaa eo. maahan suodatuksesta siten, että sakokaivoja on kol-
me ja imeytysputket ovat kahdessa tasossa. Ylimmässä tasossa ole-
viin putkiin johdetaan sakokaivoista purkautuva jätevesi, joka sitten
valuu puhdistuskerroksen läpi alempiin keräysputkiin ja sieltä johde-
taan esim. avo-ojaan. Putkikerrosten väliin voi asentaa tehdasvalmis-
teisen suodatinkankaan, jolla korvataan suodatushiekka. Keräysput-
kien alle laitetaan tiivis kerros, joka estää jäteveden pääsyn pohja-
veteen. Tällainen on esimerkiksi muovi. Vanhan järjestelmän korja-
us maasuodattamoksi on hiukan kalliimpi ja suuritöisempi kuin kor-
jaaminen maahan imeyttämöksi. Maasuodattamo soveltuu erilaisiin
maaperäolosuhteisiin paremmin.

Umpisäiliöratkaisussa jätevedet kerätään säiliöön, josta ne kulje-
tetaan vesilaitoksen puhdistamolle. Rakenne vaatii ns. kaksoisviemä-
röintiratkaisun, jolloin wc-jäte kerätään em. umpisäiliöön ja harmaat
jätevedet viemäröidään imeytyskenttään tai maasuodattamoon.

Pienpuhdistamo

Jos mikään muu vaihtoehto ei mökille olosuhteiden vuoksi käy, on
pienpuhdistamo vaihtoehto. Se vaatii verkkoliittymän ja laitetyypis-
tä riippuen melkoisen säännöllisesti riittävää käyttöä. Hinta on lisäk-
si aika kallis.

Kuivakäymälä ja sen tuotoksen jatkokäsittely tehostaa erityisesti ravinneköyhän ja hiilipitoisen puutarhakompos-
tin toimintaa. Suotoneste kannattaa käyttää uudessa vastaperuste-
Nykyiset kuivakäymälät ovat kehittyneet ja niiden käyttö on liki sa- tussa kompostissa. Jo suhteellisen kypsään kompostiin suotonestet-
manlaista kuin vesikäymälän. Kuivakäymälällä voidaan välttää koko- tä ei kannata lisätä. Suotonestettä voi myös kierrättää vähitellen ta-
naan käymälävesien käsittelytarve. Laite vaatii kuitenkin aina tyhjen- kaisin käymälän kompostiin.
nystä ja huoltoa, joten kompostointi on suunniteltava myös. Kuiva-
käymälästäkään ei saa päästä nesteitä ympäristöön, vaan ne haih- Tarkista oman mökkikuntasi kuntakohtaiset määräykset.
dutetaan tai kerätään tiiviiseen astiaan. Tuuletus on tärkeää: suora
putki viedään säiliöstä katonharjan yli. Hajuja estetään huolehtimal- Mökkiläiselle ohjeita vesiensuojeluun:
la kosteustasapainosta sopivaa kuiviketta käyttämällä. Käymäläjä-
te jälkikompostoidaan, eikä sitä ei saa johtaa maahan. Jälkikompos- • Sijoita ulkohuussi ja komposti kauas rannasta
tointiin riittää yleensä vuosi. Kompostiastialla on oltava tiivis alusta • Huolehdi ettei pesuvedet tai ulkohuussin nesteet valu vesistöön
ja se on suojattava sateelta. Käymäläjätteen kompostoituminen vaa-
tii kuivikkeen käyttöä ja sopivaa lämpötilaa. Kompostori kannattaa- edes käsiteltyinä
kin sijoittaa käymälän läheisyyteen, mutta kauas rannasta. Eroteltu • Tarkista mökkikunnastasi, onko viemäröityjä matonpesupaikkoja.
virtsa voidaan noin vuoden verran vanhennettuna tai laimennettu-
na 3:1 tai 10:1, käyttää kasvien lannoitteena. Kompostikäymälän Jos ei ole pese kuivalla maalla, samoin pyykit.
säiliön pohjalta eroteltava suotoneste suositellaan kerättäväksi suo- • Käytä pesuaineina luonnonmukaisia ja nopeasti hajoavia pesuai-
tonestekanisteriin erikseen tapahtuvaa hallittua hyötykäyttöä tai hä-
vittämistä varten. Suotoneste on ulosteperäistä ja sisältää runsaas- neita
ti ravinteista. Lannoitekäytössä suotonesteelle sopiva laimennussuh- • Älä rakenna rantaan asti, äläkä lannoita rantakaistaletta.
de veteen on noin 1/3-1/5. Säännöllisessä lannoitekastelussa nes-
te kannattaa laimentaa reilummin. Ravinnepitoinen suotoneste voi- www.suomirakentaa.fi
daan hyödyntää kompostin heräteliuoksena. Suotonesteen typpi
83