Page 111 - Valintaopas_Peruskorjaajalle_2019
P. 111

TALOTEKNIIKKA                     RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
                                                                                                 www.suomirakentaa.fi
Lämmitystavat uusissa
ja vanhoissa taloissa

Pientalojen lämmittäminen on murroksessa, sillä                              PÄÄLÄMMÖNLÄHTEET UUSISSA JA
talojen lämmitykseen tarvittava energia on putoa-                            VANHOISSA TALOISSA (Rakennustutkimus RTS 2018)
massa murto-osaan 90-luvun tilanteesta. Energiate-
hokkuusvaatimukset asettavat vaatimuksia lämmi-                              	            VANHOISSA	UUSISSA
tysjärjestelmille ja lämmin käyttövesi haukkaa suu-                          	                   %	 %
remman osan energialaskusta kuin aikaisemmin.
Siksi nykyään on erityisen tärkeä huomioida lämpi-                           SÄHKÖ	       41	8
män käyttöveden tarve lämmitysjärjestelmää valit-
taessa. Suurin muutos lämmitysjärjestelmien me-                              ÖLJY	        12	 0
nekissä viimeisen viiden vuoden aikana on maa-
lämmön yleistyminen ja nyt yli puolet rakentajista                           PUULÄMPÖ	    16	4
valitsee sen pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Jääh-
dytysmahdollisuudella varustetun lämmitysjärjestel-                          KAUKOLÄMPÖ	  10	10
män valitsee myös puolet rakentajista.
                                                                             MAALÄMPÖ	    16	52

                                                                             POISTOILMALÄMPÖPUMPPU	2	 18

                                                                             ILMA-VESILÄMPÖPUMPPU	 3	8

Lämmitystapa uusissa omakotitaloissa

Päälämmitystavaksi luokitellaan öljylämmitys, kaukolämpö, maaläm-
pö ja pellettikeskuslämmitys aina, kun sellainen taloon tulee. Säh-
kölämmitys puolestaan lasketaan pääasialliseksi järjestelmäksi aina,
kun sen rinnalla ei ole edellämainittuja. Poistoilmalämpöpumppu,
ulkoilma-vesilämpöpumppu ja puulämmitys ovat pääasiallisia silloin,
kun talolla ei ole muuta pääasiallista lämmitystapaa. Vesikiertoiset
lämmitystavat ovat pääasiallisia aina, kun sellainen tulee taloon.

   Hybridilämmityksessä hyödynnetään useampaa kuin yhtä ener-
gialähdettä lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamises-
sa. Omakotitalorakentajat valitsevat taloonsa käytännössä aina kes-
kimäärin kaksi lämmitysjärjestelmää. Puu-uuni on ylivoimaisesti ylei-
sin rinnakaislämmönlähde.

Vanhoihin korjattaviin pientaloihin hankitaan lämpö-                    lä (takka tai vesitakka). Merkittävästi lämpölaskua voidaan pienen-
pumppuja ja tehdään muitakin energiaremontteja                          tää edelleen muilla energiaremonteilla, joista on kerrottu toisaalla
                                                                        tässä oppaassa. Oikeastaan energiaremontissakin on kyse siitä, että
Vanhojen korjattavien pientalojen lämmitys on perustunut sähköön        korjattava talo alkaa muistuttaa uutta taloa eli remontti on purkua
(40%), öljyyn (20%) ja puuhun (20%). Vasta noin 20% energian tar-       ja uuden tekemistä.
peesta hoidetaan kaukolämmöllä tai lämpöpumpulla. keskimää-
rin vanha talo vie 25 000kWh energiaa eli noin 185kWh/asm2/v            Lämmityksen hankinta- ja käyttökustannukset
, 135m2:n talossa.
                                                                        Seuraavissa taulukoissa on eri lämmitysjärjestelmien investointikus-
Energialasku puolitettavissa                                            tannuksia ja vuotuisia käyttökustannuksia tarkasteltu 2018-loppu-
                                                                        vuoden hintatasossa normitaloissa. Ylempi taulukko kuvaa koko jär-
Vanhoja pientaloja on monenlaisia, mutta keskimäärin ne vievät          jestelmän kaikkia kustannuksia (lämmönlähde, lämmönjako ja ohja-
25 000 kWh energiaa vuodessa. Tästä 16 000 kWh on sähköenergi-          us suunnitteluineen ja asennuksineen).
aa, 3000 kWh öljyenergiaa ja 6 000 kWh puuenergiaa. Sähköener-
giasta noin 7 000 kWh menee kotitaloussähköön ja 9 000 kWh läm-
mitykseen + lämpimään käyttöveteen. Edellä kuvatun energiakulu-
tuksen lämmitys/lämmin käyttövesi-osuus noin 18 000kWh on pie-
nennettävissä erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla ja lisäeristämisellä
ainakin puoleen eli 9 000 kWh kulutuksesta muuttuu ilmaisenergi-
aksi. Säästöä voidaan lisätä edelleen aurinkosähköllä ja puulämmöl-

                                                                        111
   106   107   108   109   110   111   112   113   114   115   116