Page 121 - Valintaopas_Peruskorjaajalle_2019
P. 121
TATALOLOTETEKKNNIIKIIKKKAAJA PIHA
Maalämmön suosio RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
kasvaa myös www.suomirakentaa.fi
remonttikohteissa KUVA:NIBE
Maalämpö on huoletonta ja edullista lämpöä. Maa-
lämpö on suosituin uuden omakotitalon lämmi-
tystapana ja sen valitsee jo noin 50 % rakentajista,
mutta se sopii erinomaisesti myös remonttikohtei-
siin. Maalämmössä maaperään varastoitunut läm-
pöenergia hyödynnetään keräysputkistojen ja läm-
pöpumpun avulla. Järjestelmässä on erittäin hyvä
hyötysuhde, mikä takaa edullisen energiakustan-
nuksen vuosikausiksi. Maalämpö on uusiutuvaa eko-
logista energiaa.
Maalämpö sopii remonttikohteisiin Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia
talven kylmimpinä aikoina. laitteisto voidaan mitoittaa myös täydel-
Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suurem- le teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tarpeen.
missa taloissa, joissa laitteisto voidaan sijoittaa rakennuksen tekni- Tämä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Puuttu-
seen tilaan tai jopa kodinhoitohuoneeseen. Tilaa itse laite vie yh- va lisälämpö voidaan – ja kannattaa - tuottaa esimerkiksi tulisijalla.
den korkean kaapin verran. Maalämmössä lämpöenergia saadaan
maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, joista keskusyksikön Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laitteissa on
lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjär- yleensä mukana n.300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa, joissa
jestelmässä. Tehokkaimmin järjestelmä toimii ns. matalalämpöisen käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja tasaamaan
lämmönjärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen, kans- käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.
sa, mutta voidaan rakentaa myös olemassa olevaan patterikiertoon.
Putkisto porakaivoon, maahan tai vesistöön
Käännettäessä toiminto päinvastaiseen, saadaan maalämmön
avulla muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmimmin tämä Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden
toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Sähkön lisäksi rinnak- mukaan porakaivoon, maahan, tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mai-
kaisina järjestelminä voidaan käyttää aurinkoenergiaa ja tulisijaa. Jär- nittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos se on
jestelmä on helppo automatisoida toimimaan muidenkin lämmitys- tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkaisu sen
järjestelmien kanssa. suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskustannusten
edullisuuden ansiosta.
Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympäris-
töystävällisyydellä, mutta tavallisimmin mainitaan kuitenkin käyttö- Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150-200 metriä ja se so-
kustannusten edullisuus ja huolettomuus. pii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa, tai lä-
hellä sitä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liittää useam-
Maalämpö on taloudellista ja huoletonta pi porakaivo. Kaivo ei vie paljoa tilaa pihassa ja porauskalusto sopii
ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmikolla näkyy vain pinta-
Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei kuiten- vesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naamioida vaikka istutuksilla.
kaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toisaalta hyö-
tysuhde alentaa käytön edullisuutta. Erityisen energiatehokkaissa ja Maanalaisessa putkistossa vaakaputkisto kaivetaan 1,2-1,5 met-
pienissä taloissa järeä maalämpöjärjestelmä ei usein ole suurehko- rin syvyyteen. paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maassa on vaa-
jen hankintakustannusten vuoksi järkevää. rana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönkeruukapasiteet-
ti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta vaatii suurem-
Maalämpöpumppujen hyötysuhde on useimmiten noin1: 3 – 1: man tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400m putkea. taval-
5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä, maalämmitys antaa kol- lisimmin omakotitaloon asennetaan 2 keruuputkistoa, jolloin kaivu-
mesta viiteen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännössä tämä ala on noin 500- 600m2.
tarkoittaa, että se kattaa noin 3/4 talon lämmityksen ja lämpimän
veden energiatarpeesta. Vesistöön asennettaessa maalämmöstä saadaan lämpöä yhtä pal-
jon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edullisemmin.
Suunnittelussa huomioitava kokonaisuus Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vähintään 2 met-
riä syvä. Putkistot asennetaan betonipainoilla järven pohjaan. mah-
Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolellinen dollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruuputkis-
suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpöpumppu. ton hyötysuhdetta.
Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönkeruupiiri ja läm-
mönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hankkia kokonaispaketti- www.suomirakentaa.fi
na ja asennettuna.
121
