Page 14 - HU325e
P. 14
14 | Heinolan Uutiset 19.3.2025
Linturuokinnoilla voi
seurata näkymättömissä
piileskeleviä lajeja
TUOMO SEPPÄNEN Talitinttien sukulaiset töyhtö-, Kuvat: Tuomo Seppänen Harmaapäätikka on tuttu
hömö- ja kuusitiaiset sitä vastoin näky talvisilla linturuokin-
Talvi on ankaraa aikaa näil- pesivät hyvin harvoin ihmisasu- noilla. Kuvassa pariskunta
lä leveysasteilla talvehtiville tusten välittömässä naapurustossa, pökkelöllä. Koiras erottuu
eläimille ja varsinkin linnuil- mutta piipahtelevat mielellään tal- punaisesta päälaesta.
le. Kylmyys ja ravinnon niukkuus visilla ruokinnoilla. Lintujen ruo-
antavat haastetta. Ihmisten järjes- kintapaikat ovatkin tärkeitä edellä
tämät ruokintapaikat ovatkin mo- mainittujen tiaisten selviytymises-
nelle lajille elämää huomattavasti sä, sillä niiden luontaiset elinpai-
helpottava asia. kat vähenevät metsän hakkuiden
seurauksena.
Alun perin lintujen ruokintaa
varten pystytetyt ruokinnat vetä- Oman vivahteensa talvisille ruo-
vät puoleensa myös nelijalkaisia kintapaikoille tuovat puunhakkaa-
eläjiä. Rusakoista ja kauriista on- jat eli tikat. Käpytikka lieneekin
kin tullut monelle ruokintapaikalle tuttu ilmestys lähes kaikilla ruo-
yöllisiä vierailijoita. Nämä taas ovat kinnoilla, joilla on tarjolla rasvaa.
vetäneet perässään saalistajia, kuten
kettuja. Myös ilveksiä ja susia on Toinen mielellään ruokinnoilla
havaittu liikuskelemassa asutuskes- piipahteleva tikkalaji on harmaa-
kusten tuntumassa.
päätikka. Käpytikka on monelle olla jokapäiväinen vieras ruokin-
Siivekkäistä puhuttaessa ruo- tuttu koputtelija myös kesäisin. noilla. Tämäkin lintu on harvem-
kintapaikoilla on talvella mahdol- Harmaapää sen sijaan elelee varsin min havaittu eläjä kesäaikaan.
lisuus tarkkailla lajeja, joita keski- näkymätöntä elämää kesäaikaan
verto kansalainen ei muuten näkisi. johtuen osaksi sen hyvästä suoja- Kuten nelijalkaisten osalta, myös
Tietenkin omakotitalojen pihojen värityksestä. Harmaanvihreä lintu siivekkäiden piipahtelu ruokinnoil-
”lintulautojen” vakiovieraat tali- ja maastoutuu hyvin metsän kätköi- la vetää perässään petoja. Pieniko-
sinitiaiset ovat tuttuja myös kesäi- hin, varsinkin kun se ei pidä turhaa koinen varpuspöllö lienee näistä
sin, sillä nämä lajit valtaavat pesik- meteliä olemassaolostaan. tunnetuin, mutta myös suurem-
seen ihmisasutuksen lähitienoon mat petolinnut, kuten kanahauk-
lintupöntöt. Myös viime aikoina ilahduttavas- ka, saattavat kytätä ateriaa ruokin-
ti kantaansa kohottanut valkoselkä- tojen tuntumassa.
Töyhtötiaisia bongataan talvella tikka piipahtelee mielellään kotipi-
useammin kuin kesällä. Sekin hojen rasvapötköillä. Joskus kier- Luonnon luontainen kiertokul-
hakee ravintoa linturuokinnoilta. televä valkoselkätikkayksilö saattaa ku näkyy myös talviruokinnoilla,
jäädä talvehtimaan lähitienoolle ja sillä luonnossa kaikki tapahtuu
välttämättömyyden pakosta.
’Sanelmasta ja Rannan
Maijasta kaikki alkoi’
Taiteilija Tuulia Marjasen – Sanelma on punakka, tanak-
kuvapakinat alkavat ka ja rivakka ja Rannan Maija
ilahduttaa Heinolan hento, pieni ja hienostunut.
Uutisten lukijoita.
Elmeri taas on kokenut meri-
Nivalasta kotoisin oleva ja maa- mies ja oman tiensä kulkija. Pa-
seutua rakastava Marjanen kinoiden juonen punaisena lan-
muutti pari vuotta sitten mie- kana on, että neidot kisaavat El-
hensä kanssa Jyväskylästä Poh- merin sydämestä. Kumpi saa El-
jois-Pohjanmaalle. merin, Marjanen taustoittaa.
MARJANEN ON saanut hyvää pa-
– Täällä aloitin pari vuotta sit- lautetta lukijoilta.
ten kuvapakinoiden teon ja nii-
den tarinoinnin. Ensimmäinen – Se on ollut minulle iso kii-
alkoi Petäjäveden lehdessä ja sit- tos. Parasta on, että lukijat saavat
ten tuli Alavieskan lehti. Myö- piristeitä arjen komiikkaa sisältä-
hemmin Vanhustyö-lehti, Suo- vistä kuvista ja kerronnasta.
menselän lehti ja Turun Sanomat,
Marjanen kertoo. Tulevaisuudessa Marjasen toi-
veena on, että pakinoiden hah-
KUVAPAKINOIDEN ensimmäiset moista saisi kesäteatteriin haus-
hahmot, kuten Sanelma ja Ran- kan käsikirjoituksen, jotta tari-
nan Maija, syntyivät vuonna nan henkilöt pääsisivät jopa ih-
2016. mismuotoon.
– Myöhemmin tulivat Meri- Hän onkin jo tehnyt Jyväs-
mies Elmeri, Pursimies Puu-Jus- kylässä kolme näytelmää, joissa
tus, Anni Silmu, Kyösti ja Mart- Aino ja Alma seikkailevat huh-
ta. tasuolla.
Kuvapakinat sijoittuvat kuvit- – ”Kettulan kylässä tapahtuu”
teelliseen Kettulan kylään, joka -pakinan hahmot kiittävät, että
on tarinoiden fiktiivinen miljöö. pääsevät ilahduttamaan Heinolan
Uutisten lukijoita.
Pakinoiden henkilöt ovat oma-
laatuisia persoonia. Tuulia Marjasen kuvapakinoi-
ta aletaan julkaista huhtikuun
numerosta eteenpäin.
Taiteilija Tuulia Marjanen töidensä äärellä.
