Page 6 - Asiakaslehti-1_2025-Rauma_netti
P. 6
SÄÄVARMA SÄHKÖVERKKO
Rauman Energia Sähköverkko saavuttaa Nyt Rauman Energian kova TULIN TALOON
maakaapeloinnissa merkittävän rajan rutistus on siis loppusuoralla. Silo- KESÄLLÄ 2006.
tänä vuonna. Kun ilmajohdot katkaistaan koskella on syytä olla tyytyväinen,
Haapasaaren pohjoisosassa, on säävarma
keskijänniteverkko lähes kokonaan val- miksei ylpeäkin. SILLOIN VAIN
mis. Sen jälkeen 20 kilovoltin ilmajohtoja "Kovasta investointitahdista NOIN PUOLET
on oikeastaan vain saarissa. VERKOSTAMME
"Saaristoon niitä jääkin ainakin toistaiseksi, sillä huolimatta pystyimme pitä-
siellä kaapelointi on hankalaa ja kallista, eikä saarissa mään siirtohinnat kymmenen
asuta ympärivuotisesti", sanoo verkkojohtaja Marko
Silokoski. vuotta samoina. Vuodenvaih- OLI KAAPELOITU.
Hän myöntää, että viimeisen sähkötolpan kaata- teessa tehdyn korotuksen jälkeen-
minen mantereen puolella on myös henkilökohtai-
sesti iso juttu. Silokoskelle maakaapelointi on ollut kin siirtohintamme ovat Suomen
sydämen asia.
"Tulin taloon kesällä 2006. Silloin vain noin puolet alimmassa kolmanneksessa. Siitä iso kiitos kuuluu
verkostamme oli kaapeloitu. 20 kilovoltin ilmajohdot
lähtivät täältä Kairakadun asemalta moneen suuntaan", omistajalle, joka ei ole vaatinut maksimituloutusta kau-
muistelee Silokoski.
Vattenfall (nykyinen Elenia) lanseerasi tuolloin pungille", sanoo Silokoski.
säävarman verkon. Silokoski arvioi silloin, että myös
Rauman Energian kaupunkimaisella alueella kannat- Isot investoinnit jatkuvat
taisi alkaa luopua ilmajohdoista. Alkuun Silokoski oli
aika yksin ajatuksensa kanssa. Perustella ja vakuutella Iso urakka tulee valmiiksi, mutta maailma ei. Rauman
sai. Rauman Energia tilasi tuolloin esimerkiksi diplo- Energian on jatkettava investointeja sähköverkkoonsa.
mityön, joka osoitti, että harvoja poikkeuksia lukuun Lähivuosille on tiedossa isoja investointeja. Esimer-
ottamatta maakaapelointi on elinkaarikustannuksil- kiksi Pitkäjärven sähköasemalle tulee pian 60 vuotta
taan kokonaistaloudellisin ratkaisu keskijännitever- mittariin ja on aika vaihtaa tekniikka uuteen. Lisäksi
kon rakentamiseen. Raumalle suunnitteilla olevat suuret teolliset hankkeet
Vuodesta 2007 lähtien Rauman Energia on inves- saattavat edellyttää merkittäviä investointeja.
toinut päättäväisesti maakaapelointiin.
"Olihan se merkittävä muutos työntekijöille, asiak- Edessä on myös sähkömittarien uusiminen. Laki
kaille ja omistajille. Myös henkisesti, koska maakaapeli vaatii, että uudet etämittarit on asennettava asiakkaille
kaivuineen on selvästi kalliimpaa kuin ilmajohtojen viimeistään vuonna 2031.
rakentaminen. Maakaapeli kuitenkin maksaa itsensä
takaisin elinkaarensa aikana, koska se on säävarmempi "Se tulee olemaan kallis projekti. Koska meillä on
ja tuplasti pitkäikäisempi kuin ilmajohto", sanoo Silo- hyvä toimiva järjestelmä käytössä, teemme mittarien
koski." vaihtoa viimeisten joukossa", kertoo Silokoski.
Isoja investointeja, silti edullista Uutta verkkoa rakennetaan kehittyvässä kaupun-
gissa ja pienjännitejohtoja uusitaan. Vanhoja maakaa-
Maakaapelointiin satsaaminen tarkoitti käytännössä peleitakin on ryhdyttävä vaihtamaan, sillä esimerkiksi
yhtiön vuosittaisten investointien kasvattamista 1-2 Vanhaan Raumaan maakaapeleita vedettiin jo 1950-
miljoonan euron tasolta 3-4 miljoonaan. Rauman luvun alussa.
Energia eteni kaapeloinnin eturintamassa.
Verkkoa myös kehitetään esimerkiksi lisäämällä
Tapani-myrskyn vuonna 2011 aiheuttamat pit- automatisointia, etäohjausta ja analytiikkaa, joka hel-
kät sähkökatkot nostattivat kovan poliittisen paineen. pottaa vikojen hallintaa.
Vuonna 2013 eduskunta hyväksyi lain, jossa määrättiin
verkkoyhtiöt maksamaan asiakkaille suurehkoja vakio- "Tekemistä ja rahareikiä riittää jatkossakin.
korvauksia sähkökatkoista. Viimeistään se pani vauhtia Onneksi Rauman Energiassa on ymmärretty, että
säävarman verkon rakentamiseen kautta Suomen. verkkoon pitää koko ajan investoida, jotta se pysyy
hyvässä kunnossa. Mukavaa olla töissä yrityksessä,
joka ei tunnu rahantekovälineeltä. Vaikka ehkä asiak-
kaasta ei tunnu samalta, kun saa siirtolaskun", tuumaa
Silokoski.
Silokoski vinkkaa asettamaan sähkö- ja siirtolaskut
laajempaan perspektiiviin.
"Kaikki lämmittäminen maksaa ja sähköä tarvitaan
joka tapauksessa. Vaikka suomalaisia monopolit kor-
peavat, niin päällekkäiset sähköverkot eivät olisi jär-
keviä. Viranomainen valvoo, että siirtomaksut pysyvät
kohtuullisina. Ja sähkö on Suomessa Euroopan kol-
manneksi halvinta", sanoo Silokoski.
6
