Page 11 - Rauman_Energian_asiakaslehti_3_2022
P. 11
Yliopiston murtamat myytit liittyvät aurinkosähköjär- Sähkön varastoiminen akkuihin ei ole LUT-yliopis-
jestelmän suuntaukseen, mitoitukseen ja ylijäämäsäh- ton selvityksen mukaan järkevää, koska ylijäämäsäh-
kön myyntiin. kön verkkovarastointi on sitä kannattavampaa. Verk-
kovarastoinnilla tarkoitetaan sähköverkon käyttämistä
"Aurinkosähköjärjestelmän suuntaaminen etelään varastona, eli ylijäämäsähkön myyntiä verkkoon ja sen
on taloudellisesti järkevintä kulutusprofiilista riippu- takaisin ostamista tarvittaessa.
matta. Yhtä oikeaa suuntausta ei ole, vaan se kannat-
taa valita sen mukaan, halutaanko sähköntuotannossa Yli 40 000 kotitaloutta tuottaa aurinko-
maksimoida omavaraisuus vai järjestelmän rahallinen sähköä
tuotto", kertoo LUT-yliopiston sähkötekniikan tutki- Suomessa on aurinkosähköbuumi. Vuoden 2022 alussa
musapulainen Altti Meriläinen. Suomessa oli yhteensä yli 40 000 aurinkosähköjärjes-
telmää, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi vuonna
Tutkimuksen mukaan aurinkosähköjärjestelmä kan- 2021 aurinkosähkön kapasiteetti kasvoi Suomessa yli
nattaa suunnata etelään, jos ylijäämäsähköä myydään 100 megawattia ja aurinkosähkön osuus Suomen ener-
sähköyhtiölle spot-hinnan mukaan. Spot-hinta on giantuotannosta oli noin 0,4 prosenttia. Kasvupotenti-
Nord Pool -sähköpörssin Suomen hinta-alueen tun- aalia on toisin sanoen paljon.
neittain vaihtuva pörssihinta. Jos halutaan maksimoida
omavaraisuus, järjestelmä kannattaa suunnata kahteen Euroopan komissio on ehdottanut aurinkosähköä
eri ilmansuuntaan, kuten kaakkoon ja lounaaseen. pakolliseksi julkisiin, kaupallisiin ja yksityisiin raken-
Suuntauksella voi menettää 15 % hyödystä nuksiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Itä–länsi-suunnatun aurinkosähköjärjestelmän omista- LUT-yliopisto ottaa tutkimuksessaan kantaa siihen,
ja voi menettää taloudellista hyötyä jopa noin 15 pro- miten rakennusten katot kannattaa suunnata, jotta au-
senttia verrattuna etelään suunnattuun järjestelmään. rinkosähkölle saadaan Suomessa mahdollisimman suu-
ri arvo.
Tutkimusaineistona käytettiin ensimmäistä kertaa
Energiaviraston tyyppikuormitusprofiileja, jotka on "Aurinkosähkö tulisi ottaa huomioon rakennusten
koottu suomalaisten sähköyhtiöiden mittausdatasta. arkkitehtuurissa, sillä aurinkosähkö on käytännössä
Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Etelä-Suomen yksinkertaisin ja edullisin tapa tuottaa sähköä paikalli-
simuloitua aurinkosähköntuotantoa sekä Nord Poolin sesti", Kosonen toteaa.
Suomen aluehintojen tuntikeskiarvoja. Tulokset on las-
kettu tuntitason datasta. Meriläinen lisää, että harjakattoisten rakennusten
Omakotitaloissa ylimitoitus kannattavaa katot kannattaisi rakentaa niin, että katon toinen lape
Aiemmissa tutkimuksissa LUT on selvittänyt myös au- suunnataan hyvin lähelle etelään. Sen sijaan varjostavat
rinkosähkön taloudellisen mitoittamisen ja sähkön va- savupiiput ja muut vastaavat elementit tulee sijoittaa
rastoinnin kannattavuutta. katon pohjoislappeelle.
"Omakotitalokohteissa ylimitoitus on paras eli talou- Verkkoon liitetty aurinkosähkön
dellisesti kannattavin mitoitus. Suuremmissa kohteissa pientuotantokapasiteetti (MW)
kannattavinta on, että kaikki sähkö menee omaan käyt-
töön. Toisaalta ylimitoittaminen ei kuitenkaan romah- 400
duta kannattavuutta", LUT-yliopiston tutkijaopettaja 350
Antti Kosonen sanoo. 300
250
Tutkimuksen mukaan aurinkosähkö on ollut kiinteis- 200
tön omassa käytössä kannattavaa jo vuosien 2016–2020 150
sähkönhinnoilla. Nykyisillä sähkönhinnoilla myös sen 100
myynnistä on tullut kannattavaa.
50
"Aurinkosähkön tuotanto maksaa noin 5–8 senttiä/ 0
kWh, ja sähkön spot-hinta on vaihdellut keskimäärin 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
20–60 snt/kWh välillä. Järjestelmä maksaa itsensä siis
nopeasti takaisin", laskee Kosonen.
TOIMII 11
