Page 11 - RHS-SISSILINNA_sa--hko--inen-versio

2 Tausta

Elokuussa 1918 annettiin asetus, jonka mukaan jokaiseen kuntaan tuli perustaa suojeluskunta.
Kirkonkyliin sekä suuriin asutuskeskuksiin ryhdyttiin rakentamaan suojeluskuntataloja,
usein yhdessä paikallisen Lotta Svärd -osaston kanssa. Suojeluskunnista muodostettiin
piirejä, joiden esikunnat saivat keskeiselle paikkakunnalle tarkoituksenmukaisen ja
näyttävän suojeluskuntatalon.

Kainuun sanomat 6.12.2005 kertoo Sissilinnan rakennushankkeen taustasta seuraavasti:

”Kajaanin suojeluskuntapiirin piiriesikunta

Kajaanin kihlakunta erotettiin Raahen suojeluskuntapiiristä omaksi suojeluskuntapiiriksi
15.4.1919.
Kainuun suojeluskuntapiiri oli jäsenmäärältään valtakunnan pienin, mutta pinta-alaltaan
kolmanneksi suurin. Kainuun ensimmäisenä sotakomisariona (uuden, vuoden 1919
Suojeluskunta-asetuksen mukaan piiripäällikkö) toimi oman toimensa ohessa Raahen
suojeluskuntapiirin päällikkö vänrikki Otto Holmström. 1.6.1919 saakka. Piiripäällikkö oli
alueensa suojeluskuntalaisten esimies ja hänellä ei ollut oikeutta poistua oman piirikuntansa
alueelta. Luvan alueelta poistumiseen saattoi myöntää vain Suojeluskunnan ylipäällikkö.
Holmström ei tiettävästi koskaan käynyt tarkastamassa alaistensa aluepäälliköiden toimintaa
Kainuussa, joten kainuulaiset suojeluskunnat hoitivat aluettaan itsenäisesti puolitoista
kuukautta.

Kainuun suojeluskuntapiirin hallinto siirtyi lopullisesti Kajaaniin kesäkuun alussa vuonna
1919 ja piiripäälliköksi nimettiin vuoden 1920 alkuun saakka Kajaanin paikallispäällikkö
Severi Kanerva. 1.1.1920 Kainuun suojeluskunnan piiripäällikön ja Kajaanin suojeluskunnan
paikallispäällikön virat erotettiin toisistaan, jolloin Kanerva anoi eroa ja hänen tilalleen
nimitettiin reservin vänrikki Väinö Toivaala, joka siirtyi jo 15.6.1920 yleisesikunnan
liikuntakasvatusosastolle.

Sissilinna | rakennushistoriallinen selvitys 8/2020 | LAAJA arkkitehdit 11