Page 94 - RHS-SISSILINNA_sa--hko--inen-versio

Suuri ylläpidettävä rakennus oli säätiölle kallis taakka, jonka käyttökulut ylittivät
tuotot. Ennen rakennuksen myymistä säätiö vuokrasi tiloja rakennuksesta luotettaviksi
katsomilleen vuokralaisille, joiden toiminta liittyi isänmaallisuuteen, maanpuolustukseen,
sotainvalideihin jne. Partiolaiset ovat rakennuksen pitkäaikaisin yksittäinen käyttäjä, ja
heidän toimintansa jatkuminen on mainittu rasitteena Kajaanin kaupungin ja Vuohenki
Säätiön välisessä kauppakirjassa.
Alunperin vapaussodan hengessä Sissilinnaksi nimetyn rakennuksen päätyminen lopulta
työväenteatterista alkunsa saaneen Kaupunginteatterin käyttöön on mielenkiintoinen
historiallinen käänne.
Julkisivuiltaan rakennus on verrattain hyvin säilynyt, erityisesti katujulkisivujen
osalta. Mahdolliset muutokset olisikin hyvä kohdistaa myös jatkossa pihan puoleisiin
julkisivuihin. Sisäpuolelta rakennus on kokenut voimakkaita muutoksia vuosien saatossa,
kun Kainuun sotilaspiiri jakoi ensin komean juhlasalin toimistohuoneiksi, ja myöhemmin
teatterin aulaksi muutettu eteläpääty menetti suurelta osin alkuperäisen huonejakonsa.
Sen sijaan teatteritoiminnan siirtyminen pohjoispäätyyn on mahdollistanut alkuperäisen
salin uudelleen avaamisen. Välillä kokoussalina ja varastona toiminut näyttämö on jälleen
alkuperäisessä käytössään.
Jatkossa olisi suositeltavaa ja luontevaa palauttaa hirsirakentamisen periaatteiden mukaisia
alkuperäisiä huonejakoja näkyviin myös eteläpäädyssä.

94 Sissilinna | rakennushistoriallinen selvitys 8/2020 | LAAJA arkkitehdit