Page 108 - kartanonomistajien_kajaani_otava
P. 108
KORTTELI HILLERI
BRAHENKATU 3
1600-luvulla tontilla on todennäköisesti ollut asuinrakennus, joka on tu- lun mukana kirjastokin muutti pois Brahenkadulta, mutta palasi vuonna
houtunut isovihan aikana. Vuonna 1764 laaditun Kajaanin mittauspiir- 1910 takaisin taloon, jossa se toimi siihen asti kun kaupunginkirjaston
roksen mukaan tonttia on tuolloin käytetty peltona. uudisrakennus valmistui vuonna 1985. Tänäkin päivänä monille kajaa-
nilaisille Brahenkadun puutalo on ”vanha kirjastotalo”.
Brahen- ja Linnankatujen kulmatalon, joka nykyisin on Kainuun Pir-
tin toimitiloina, rakennutti tuomari Carl Adolf Carlsson asuintalokseen Vuosina 1886-1910 Brahenkadun talo oli vuokrattuna valtiolle, ja siinä
vuonna 1852. Aiemmin tontilla oli sijainnut piirilääkäri Samuel Roosin toimi yleinen sairaala aina siihen asti kun uusi sairaalarakennus valmis-
1820-luvun puolivälissä rakennuttama pienempi talo, jossa tuomari tui Satamakadulle seminaarin taakse. Voi hyvin kuvitella, etteivät tilat
Fredrik Calamnius asui rakennuttaessaan Karolineburgin kartanoaan olleet erityisen soveltuvat sairaalakäyttöön. Vuoden 1910 jälkeen talos-
joen toiselle puolen. On hyvin mahdollista, että Roosin talokin jossain sa on kirjaston ohella ehtinyt toimia monia muita kaupungin virastoja ja
vaiheessa purettiin tuon uuden kajaanilaisittain ennennäkemättömän laitoksia, joita vakinaisten toimitilojen puutteessa on siirrelty paikasta
upean kartanon rakennustarpeiksi. toiseen.
Tuomari Carlsson kuoli vuonna 1869. Hieman sen jälkeen tehtiin Kajaa- Ennen viime sotia näitä olivat muun muassa sähkölaitoksen konttori
nissa päätös kansakoulun perustamisesta ja koululle ryhdyttiin etsimään sekä rakennuskonttori, jopa kansakoulukin uudelleen vuosina 1910-
toimitiloja. Carlssonin perikunta oli halukas myymään Brahenkadun ta- 1924. 1930-luvun lopulla ja talvisodan aikana Brahenkadun talo palveli
lon ja tontin kaupungille 300 markan hinnasta, ja kauppa vahvistettiin jopa synnytyslaitoksena Osmonkadulle juuri ennen sotaa valmistuneen
raastuvan kokouksessa 27.6.1872. Siitä lähtien tontti rakennuksineen synnytyslaitoksen toimiessa väestönsuojelukeskuksena.
on ollut kaupungin omistuksessa ja julkisessa käytössä.
Talon ullakolla sijaitsevat huonetilat ovat olleet asuinkäytössä siihen
Kansakoulu toimi entisessä Carlssonin talossa vuosina 1872-1886. asti, kun ne kirjaston laajentuessa muutettiin kirjastovirkailijoiden toi-
Tuolloin osa tiloista oli myös kirjaston ja lukusalin käytössä. Kansakou- mistotiloiksi.
107
