Page 156 - kartanonomistajien_kajaani_otava
P. 156
KORTTELILUMIKKO
BRAHENKATU 22
Osa Rönnyn talona tunnetusta asuinrakennuksesta Brahenkadun var- tultuaan hän lunasti äidiltään ja nuoremmilta veljiltään omistukseensa
rella valmistui vuonna 1857, jolloin tontin omisti lastenopettaja Petter koko Brahenkadun talon.
Qveflander perheineen. Vuonna 1868 leskirouva Qveflander muutti uu-
den aviomiehensä Jonas Joel Tolosen kanssa Raatihuoneentorin var- Antti Rönty toimi myös kaupunginvaltuutettuna, ja hoiti kaupungin talou-
relta ostettuun taloon Kauppakatu 34. Brahenkadun talon osti seppä denhoitajan tehtäviä usean vuoden ajan. Kerrotaan, että hyvän lauluää-
Anders Rönty, joka laajensi sen lopulliseen muotoonsa 1877. nensä ansiosta hän tarvittaessa toimi seurakunnan kanttorin sijaisena.
Isänsä tavoin hän kuitenkin kuoli verrattain nuorella iällä. Vaimolle Liisa
Anders Rönnyn isä Henrik oli muuttanut Kajaaniin Sotkamosta. Vuonna Rönnylle jäi huollettavaksi poika Niilo sekä kaksi tytärtä.
1830 hän meni naimisiin kajaanilaisen Anna-Liisa Ockosen kanssa, ja
poika Anders syntyi vuonna 1836. Andersin lapsuudenkoti sijaitsi Kaup- Niilo Rönty (1890-1958), jonka työpaikka oli Kajaani Oy:n konttorissa,
pakadun varrella, nykyisen elokuvakeskuksen paikkeilla. Vuoden 1860 oli perheineen Brahenkadun talon viimeinen omistaja ennen sen pur-
tienoilla Anders Rönty oli oppipoikana seppä Hämäläisellä, ja vuodesta kamista aivan 1950-luvun lopulla. Vuonna 1951 Rönnyn tontti oli jaettu
1862 hän työskenteli Ämmäkosken vesisahan seppänä. Vuoteen 1869 kahteen osaan: Brahenkadun puoli jäi Niilo Rönnylle, ja Välikadun puoli
asti hän asui perheineen ”työsuhdeasunnossa” sahanhoitajan tontilla perintöosuutena hänen kahdelle sisarelleen. Samana vuonna sisarten
Brahenkatu 5. omistama puoli tontista myytiin Aino ja Kalle Ilvoselle.
Anders Rönty avioitui vuonna 1860 piika Karolina Elfvingin kanssa. Asunto-osakeyhtiö Brahenranta - kerrostalo Brahenkadun varrella -
Heidän poikansa Antti Vihtori Rönty (1868-1901) opiskeli Kajaanin al- valmistui vuonna 1964. Ilvosten omistama tontinpuolikas Välikadun
keiskoulun käytyään kolme vuotta Oulun lyseossa, ja sai sen jälkeen varrella, jossa sijaitsi Röntyjen vanha tallirakennus, pysyi pitkään kos-
työpaikan kirjurina Ämmäkosken vesisahan konttorissa. Antti Rönty jäi kemattomana. Vasta vuonna 1972 rakennettiin Välikadun varteen siinä
isänsä kuollessa vuonna 1879 orvoksi jo 11-vuotiaana, ja täysi-ikäiseksi nykyisin oleva toimisto- ja asuinrakennus.
155
