Page 4 - kartanonomistajien_kajaani_otava
P. 4
MUUTTUVA KAUPUNKI: piretyylisen raatihuoneen valmistuminen vuonna 1831. Keisarillisesta
MITEN KAJAANI RAKENTUI? empirestä tulikin hallitseva rakennustyyli Kajaanissa aina 1800-luvun
viimeiselle vuosikymmenelle asti. Tuolloin kaupunki oli jo alkanut laa-
Kajaanin kaupungin asemakaavoitettu ja rakennettu alue pysyi käytän- jentua; aluksi 1880-luvulla yläkaupungille, uuden vuosisadan alkaessa
nössä samana perustamisvuodesta 1651 aina 1880-luvun alkuun asti. ensin seminaarin, sitten rautatieaseman suuntaan.
Kaupunkialueen rajat olivat pohjoisen suunnassa Kajaaninjoki, etelä-
puolella nykyinen Pohjolankatu ja kirkon seutu, laidoilla nykyiset Lönn- Uusia rakennustyylejä olivat 1880-luvulta alkaen uusgotiikka ja uus-
rotinkatu ja Ämmäkoskenkatu. Ensimmäinen pienistä hirsimökeistä - renessanssi, jota monimuotoisuutensa ansiosta myös nikkarityyliksi
osaksi savupirteistä - koostunut Kajaani poltettiin maan tasalle isovihan kutsutaan. ”Kertaustyylien” rinnalla suosituksi tuli kansallisromanttinen
aikana 1700-luvun alussa. Tuon perinpohjaisen hävityksen jälkeen Ka- jugend. 1920-luvulla palattiin antiikin rakennusmaailmaan uusklassis-
jaanista rakentui hitaasti uudelleen kitulias sisämaakaupunki, jonka vä- min myötä. Seuraavalla vuosikymmenellä tehtiin taas pitkä harppaus
hille asukkaille maatalous oli tärkein toimeentulon lähde. Tarkoitushan modernin maailman suuntaan: valtatyyliksi tuli funktionalismi eli ”fun-
oli alunperin ollut, että Kajaanista olisi tullut koko Ruotsin valtakunnalle kis”, jonka ihanteiden mukaisesti rakennettiin vielä 1950-luvulla. Funk-
tärkeä Vienan Karjalan kaupan keskus. tionalismin kaudella alkoi nykyisen kerrostalokeskustan rakentuminen
sellaiseksi kuin se tänäkin päivänä on.
1800-luvun alussa koko Suomi siirtyi Ruotsin vallan alaisuudesta osak-
si Venäjän keisarikuntaa. Tuolloin Kajaanin rakennukset olivat piirilää- Tässä kirjassa kerrotaan Kajaanin edellä rajatun vanhan ydinkeskustan
käri Elias Lönnrotin ehkä hieman liioitellun kuvauksen mukaan pääosin kortteleista ja niillä sijainneiden rakennusten historiasta pääosin 1800-
”tuohi- tai turvekattoisia matalia mökkejä, jotka sijaitsivat sikin sokin luvun alkupuolelta tähän päivään asti. Ajan kuluessa tapahtunut muu-
kuraisten kujien varrella”. Juuri noihin aikoihin alkoi kuitenkin tapahtua tos rakennustyyleissä tulee selkeästi ilmi paitsi uudisrakentamisessa,
asioita, joiden seurauksena Kajaanissakin alettiin herätä vuosisadan myös vanhempiin taloihin tehdyissä muutoksissa.
kestäneestä lamaannuksen tilasta.
Paitsi itse rakennuksiin, tutustutaan varsin moniin niistä ihmisistä, jotka
Rajan avautuminen Venäjän suuntaan merkitsi Kajaanille paljon: pait- aikanaan noita taloja rakensivat ja niissä asuivat. Jotkut heistä ovat
si Vienan Karjalaan, yhteydet Aunuksen suuntaan ja sitä myötä myös historiankirjoista tai muutoin tuttuja kaupunkimme merkkihenkilöitä.
Sortavalaan ja suurkaupunki Pietariin lisääntyivät. Kajaaniin tuli muual- Useimmat ovat kuitenkin tavallisia kajaanilaisia, joiden nimet ovat ajan
ta uusia kauppiaita, käsityöläisammattien harjoittajia, monenlaisia vir- myötä painuneet unholaan. Kajaanilaisittain heitä joskus jopa virallisis-
kamiehiä perheineen. Heidän mukanaan tuli uudenlaisia virikkeitä eri sa asiakirjoissa kutsuttiin ”kartanonomistajiksi”. Tuon komean ammat-
ilmansuunnista ja pientä vaurastumistakin alkoi olla havaittavissa. Yksi tinimikkeen taustana oli se, että kansanomaisesti ”kartano” usein tar-
osoitus tästä olivat elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvät hankkeet, koitti talon pihapiiriä - kaupunkioloissa tonttia - rakennuksineen. Ainoa
joista ensimmäisiä olivat vesisahan rakentaminen Ämmäkoskeen ja varsinainen kartano Kainuussa on toki ollut Kajaaninjoen pohjoispuolel-
tervakanavien rakentaminen sekä Ämmä- että Koivukoskeen. la sijaitseva Karolineburg.
Uusi aika alkoi näkyä myös kaupungin ulkoasussa. Sen suhteen tär-
keä merkkipaalu oli arkkitehti C. L. Engelin suunnitteleman uuden em-
3
