Page 5 - OmaaVoimaa_2_2018

HAASTATTELU: JOHANNA MÄKELÄ Helin elämän energia-
vinkit syksyyn:
KUVAT: MIIKKA LAPPALAINEN
• Verä filtti niska, lait lukuvalo pääl ja
Olet tunnettu energisestä olemuksestasi. Mikä on energisyytesi salaisuus? ava hyvä kirja. Se friska ajatuksi ja anta
– Energiani on aaltoilevaa: reippain askelin runolavalle ja kirjakuormurin rat- satakertasest elinvoima enemmä ko
tiin, sitten kotiin olemaan vastapainoksi hidas, lörö ja harvoin imuroiva. Energi- vilisevä somekone.
an suuntaaminen on oleellista: kun kaikkeen ei ole voimia, täytyy valita, mikä on
tärkeintä. Minulle se on kirjottaminen, kirjojen lukeminen, maalaaminen ja tal- • Vaateta kunnol! Villa o ihana.
koopuuhailu. Telkkarittomuus ja älypuhelimettomuus tuovat lisätunteja vuoro- Sisälämpötilan ei tartte olla vakio. O iha
kauteen. luannollist et syksyl o vilposemppa, sitä
ihanammalt suven lämpö tuntu.
Olet paikallinen kasvo – millaista on asua Lapissa?
– Rauman Lappi on itsellinen ja omanarvontuntoinen. An lappilaise ol lappilaine, • Men mettä ain ko voit. Vaik vartiks.
hän anta sun ol semne ko olet – näin olen kokenut. Olen löytänyt näistä pienistä- Tulet lämpimämpän takas, ajatuksiltas
kin piireistä kanssaviihtyjiä: kirjaihmisiä, niittyjä rakastavia, vanhojen talojen arvos- ainaki.
tajia, kielen ihmettelijöitä. 1870-luvulla rakennettu talo, jonka vuoksi näille seutuvil-
le muutin vuonna 2011, on aina vain yhtä rakas. Erityisesti kun palaan reissutöistä, 5
ja kuulen kurkien huudot pellon takaa, tulen rätinän puuhellassa, huokaan: kui mää
näin kivas huushollis saanki assu!

Mitä paikallisuus sinulle merkitsee?
– Olen paikkaihmisiä: paikat pysyvät reilusti paikoillaan, aika häilyy ja huijaa. Ko-
ko maailmaa on vaikea pelastaa ja sen hullutuksia muuttaa – mutta paikallisesti voi
ilahduttaa ihmisiä ja parantaa viihtyvyyttä: viedä auringonkukkia naapurin Ellille,
laittaa talteen naapuria kiinnostava lehtiartikkeli, kehua Helgen uutta maitolaituria.

Sinulta on ilmestynyt uusi teos Ykköne – kertoisitko siitä lyhyesti?
– Numerorunokirja Ykkösessä on teemana lukusanat, mutta niiden avulla puhun
kaiken maailman asioita ystävyydestä, yhä-ylös-yrittämisestä, toiseksi jäämisestä. Ja
puujalkavitseist! Siinä on tulenpalavanpunaiset kannet ja Anne Vaskon freesi kuvi-
tus. Ajattelin Ykkösen sekä mummuil et mukulil, pappoil tiätyst kans. Lisäks runot
sopi rakastuneil.

Onko seuraava projekti jo tiedossa? Haluaisitko avata sitä?
– Syksyn kirjamessut Turussa ja Helsingissä juoksuttavat lokakuussa. Tuusulan tai-
demuseo on tilannut taidenäyttelyn Erkkolaan ensi talveksi, ja maalaan uusia teoksia
aina kun päivänvaloa ja aikaa liikenee. Uusia kirjaideoitakin on – riasaks saak… Niist
o ain niin kova homma. Välillä istun ja odottelen, että tarmonpuuska menisi ohitse.

Oliko kesäsi kiireinen?
– Ihan kauhia, niinko ain ko kirja ilmesty! Ykkösen julkistamistilaisuus oli kaiken vai-
van arvoinen: Löylypäivien lavalle nousi 10 lappilaista 10-vuotiasta. Kerroin runon
taustoja ja he esittivät niitä. Ikimuistonen päiv! Olen heist nii ilone!

Mitä syksy sinulle merkitsee?
– Olen syyskuun lapsi ja aina rakastanut koulujen alkamista, ilmojen viilentymistä
(erityisest tänä suven!), sieniretkiä, villasukkalupaa ja hanhiauroja. Harmi, et syksy
ei ol ussemi!

Mikä on energia-alan hauskin murresana?
– Tarmoerkale on kirjakielinen sana, jota on tiettävästi ehdotettu energiakvantin si-
jaan. Eik ol ihana! Lapin murteessa laitetaan ”valu pessä”, kun aletaan lämmittää
puilla. Se voi jo muusuomalaisen mielestä kuulostaa eksoottiselta!

Terveiset Omaa Voimaa lehden lukijoille:
– Samal taval ko tavotteks voi otta 30 punnerrust taik 10:n kilo laihruttamise, voi
tavotella sitäki, et olis mahrollisimman pal hyväl pääl. Siit o hyätty ja ilo muillekki!