Page 5 - OmaaVoimaa_4-2019

1. Olet asunut Helsingissä noin kuuden vuoden ajan. Kuinka ”hesalaiseksi” HesaÄijän kolme
itsesi tunnet? vinkkiä, kuinka
sopeutua elämään
– Olen ikuisesti raumalainen. Se ei lähde miehestä ikinä.Takaraivossa on sellainen Helsingissä:
suunnitelma, että jonain päivänä muutan vielä takaisin Raumalle. Ihminen hiou-
tuu teinivuosien aikana ja viimeistään silloin sitä juurtuu johonkin tiettyyn paik- 1. Älä välitä mitä muut sinusta
kaan.Tänne on isot tunnesiteet myös sitä kautta, että äitini ja appivanhempani asu- ajattelevat. Anna mennä vaan rohkeasti.
vat Raumalla, täällä on myös tärkeitä kavereita. Pyrin käymään kotipaikkakunnalla Sillä ei ole mitään väliä jos käy nolosti
kuukausittain. vaikkapa raitiovaunussa tai metrossa,
sillä siellä ei ketään kiinnosta. ”Hesassa”
2. Mitä raumalaisuus sinulle merkitsee? jokainen keskittyy omiin asioihinsa.
– Rauma on kuin Muumimaailma. Muualla päin Suomea meitä pidetään jopa myytti-
sinä olentoina, jotka puhuvat hieman hassusti ja joilla on muihin suomalaisiin verrat- 2. Uskalla nauttia. Mene rohkeasti
tuna hauskalla tavalla erilainen lataus maailmankatsomukseen. Olemme siis hyvällä ta- mukaan kaikkiin juttuihin. Käy
valla persoonallinen heimo. Täytyy muistaa, että me olemme myös harvinaisia. Eihän kokemassa hienoja paikkoja ja
meitä ole kuin se vajaa 40 000. Kun olen Helsingissä, kaipaan ympärilleni raumalaisia tapahtumia, joita kaupungilla on tarjota.
ja niitä meidän juttujamme, joista me tykkäämme keskenämme keskustella.Yksi näis- Isommissa kaupungeissa tarjonta on
tä on minulle ja muille raumalaisille tärkeä Rauman Lukko. luonnollisesti laajempaa.

3. Mitkä olivat ne suurimmat kulttuurierot, jotka aikanaan yllättivät nuoren 3. Suuntaa paikalle aina kun Rauman
raumalaismiehen pääkaupungin vilinässä? Lukko pelaa lähettyvillä. Vieraspelien
kokeminen on yksi hienoista jutuista
– Ihmismäärä, neljän ruuhka ja liikenne yleensäkin. Olihan se mystistä, että yhtäkkiä oman seuran kannattamisessa.
keskellä kaupunkia menee junia, eli raitiovaunuja. Raumalla olin myös tottunut siihen, Henkilökohtaisesti käyn Lukon
että kaikki asiat kiinnostavat kaikkia. Helsingissä jokainen keskittyy omiin asioihinsa, matseissa aina kun mahdollista, joko
eikä kukaan ole kovinkaan kiinnostunut toisten tekemisestä. Se on myös hyvä asia, Helsingissä tai paikkakunnilla, joissa
ettei tarvitse koko ajan miettiä, että mitähän se naapuri miettii minun tekemisistäni. satun olemaan samaan aikaan keikalla.

4. HesaÄijä on kasvanut somepersoonasta tunnetuksi muusikoksi. Miten hah- 5
mo aikanaan syntyi?

– Olen ollut koko elämäni ajan tietynlainen hahmo, mutta HesaÄijä syntyi hieman
vahingossa. Menin aikanaan ArttuWiskarin Mökkitie Records -nimiseen levy-yhtiöön
biisinkirjoittajaksi. Eräässä kirjoitussessiossa sanoin itselleni luonnollisen Hesa-sanan,
mutta pääkaupunkilaiset ilmoittivat sen olevan tietyllä tapaa jopa kirosana. Laitoin sit-
ten porukalle videon, jossa toistin tuota sanaa. Se nauratti heitä ja siitä syntyi ajatus,
että on edelleen olemassa vahva jako Kehä III:n sisäisen ja ulkopuolisen maailman vä-
lillä. Otin sitten sen niin sanotun landebönde-supersankarin roolin ja monen on ollut
varmasti helppo samaistua siihen.

5. HesaÄijän luonteenomaisia piirteitä ovat muun muassa vauhti ja vaaralli-
set tilanteet. Musiikin ja mukaansatempaavan sisällön luominen vaativat rut-
kasti energiaa. Minne tavoitteet on tähdätty?

– Musiikkia olen tehnyt koko elämäni. Siinä yhdistyvät hienoja asioita, kuten keikkai-
lu, erilaisten ihmisten ja paikkojen näkeminen sekä biisien kirjoittamisen luova pro-
sessi. 13-vuotiaana katsoin Grammy-gaalaa ja mietin, että tuonne Amerikkaan olisi
hienoa päästä jonain päivänä pokkaamaan musiikkipalkintoa. Sehän on sellainen asia,
jota Suomessa ei varmaan saisi sanoa edes ääneen. Ihmisillä pitää olla kuitenkin hul-
luja unelmia ja haaveet pitää asettaa korkealla. Olisihan se hienoa voittaa HesaÄijänä
vaikka Emma-palkinto.

6. Aktiivinen keikkaelämä vaatii akkujen lataamista. Millä tavalla mies hen-
gähtää arjessa? Entä miten hän valmistautuu keikkoihin?

– Energiaa kaivetaan lepäämällä hyvin. Keikat painottuvat pääosin viikonloppuihin,
joten pidän oman viikonloppuni maanantaisin ja tiistaisin. Minulla on hyvä taito osa-
ta olla tekemättä mitään. Voin maata 48 tuntia ilman pienintäkään huonoa omaatun-
toa. Sen avulla pystyn lataamaan omat henkiset ja fyysiset akkuni. Jännitän keikkojen
alla todella paljon ja se taas tekee minut väsyneeksi. Paras lääke siihen on, että nukun
noin puolisen tuntia ja herään varttia ennen keikan alkua.

Lue pidempi versio HesaÄijän haastattelusta Omaa voimaa -lehden sähköisestä ver-
siosta: www.omaavoimaa.fi