Page 11 - Aallonharjalla_2_2022

Sodan jälkeen tarvittiin
käytännönläheisyyttä

Suomen ykköseksi Enso-Gutzeit menetti uuden valtionrajan itäpuolelle jääneet
1930-luvulla Enson tehtaat ja metsiä. Sotia seurannut jälleenrakennustyö
näkyi selvästi valtion omistaman Enso-Gutzeitin tuotevalikoi-
W. Gutzeit oli vuonna 1927 tuotannon bruttoarvoltaan Suo- massa. Erilaisten rakennusmateriaalien lisäksi valmistettiin
men suurin yritys. 1930-luvulta lähtien selluloosaa pyrittiin kuluttajatuotteita, kuten huonekaluja, ovia ja ikkunoita. Vuon-
jatkojalostamaan kehittämällä sille erilaisia käyttötarkoituk- na 1946 alkoi yritysoston myötä yhtiön varsinainen taloteolli-
sia. Enson sulfiittisellutehtaan yhteyteen rakennettiin vuonna suus. Alkuvuodet tehdas toimitti valmistaloja sotakorvaukse-
1936 valkaisulaitos, jotta voitiin tuottaa valkoisia paperilaa- na Neuvostoliittoon.
tuja. Ne olivat kilpailuetu, koska perinteiseen ruskeansävyi-
seen verrattuna valkoinen paperi oli modernia ja hienompaa. Säynätsalon tehtaalla valmistettiin mm. keittiökalusteita.
Valkaisulaitoksen yhteyteen avatun klooritehtaan sivutuot- Astiakaappi oli aikansa hitti ja Maiju Gebhardin suunnit-
teena saatiin lipeää, jota voitiin hyödyntää viskoosin valmis- telema Enso-keittiömallisto rationalisoi keittiötyöskentelyn
tukseen. Samana vuonna Ensoon perustettiin Kuitu Oy, joka tehokkuutta.
tuotti tekosilkkiä eli säteriä sekä muita tekokuituja, kuten Kyseessä oli
tekovillaa eli sillaa ja kalvopaperia. Suomen ensim-
mäinen vakio-
Laajentuminen antoi lisäpotkua yhtiölle, joka osti 1930- mallinen keit-
luvulla mm. Aktiebolaget Tornatorin osake-enemmistön. tiökalustesarja,
Tornator valmisti Tainionkoskella puisia lankarullia, sellu- joista kuuluisim-
loosaa ja paperia. Lahdessa sijainnut rullatehdas oli alan maksi jäi vuonna
keskeisin tuotantoyksikkö, jonka päämarkkina oli 1948 lanseeratut
Iso-Britannia ja Venäjä. astiakaapit.

Stora Enson nykyinen Lahden tehdas sijaitsee samalla alueella, Enso-keittiömallisto, jossa oli aikansa innovaatio,
jonne lankarullatehdas perustettiin vuonna 1887. Maiju Gebhardin suunnittelema astiakaappi.

Enso-Gutzeitin 1930-luvun suurin investointi oli Kaukopää- Yhtiö, joka huolehtii
hän rakennettu sulfaattiselluloosatehdas, joka oli valmis- työntekijöistään
tuessaan vuonna 1935 Euroopan suurin. Enso-Gutzeitista
oli kasvanut kansainvälinen ja monipuolinen metsäteollisuu- Kattava sosiaaliturva kehittyi vasta toisen maailmasodan jäl-
den edelläkävijä. Yhtiössä laadittiin suunnitelmia paperin ja keen. Sitä ennen esimerkiksi työnantajat huolehtivat ihmisten
kartongin käyttöasteen korottamiseksi 1930-luvulla, mutta sosiaalisista tarpeista. Enso-Gutzeit huomioi työntekijänsä
toinen maailmansota keskeytti pyrkimykset. varhain ja yhtiössä nähtiin tärkeänä huolehtia työntekijöistä
myös työajan ulkopuolella. Viisikohtaisessa toimintaohjel-
massa vuodelta 1929 huolehdittiin turvallisuudesta, koulu-
tuksesta ja valistuksesta, terveydenhuollosta, asunto-oloista
sekä yleisestä huolenpidosta kuten vanhusten ja sairaiden
huollosta. Yhtiöllä oli jopa oma sairaala Kotkassa.

Ensimmäiset työväen tehdasasunnot rakennettiin vuonna
1896. Myöhemmin osana työnantajan vastuullisuutta yhtiön
kaikkien isompien tuotantolaitosten yhteyteen rakennettiin
asuinalueita.

Kun elintaso nousi, heräsi perheissä halu asua omakotita-
loissa. Yhtiö myönsi työntekijöille rakentamiseen asuntolai-
naa. Asiaa pidettiin niin tärkeänä, että siitä raportoitiin yhtiön
toimintakertomuk-
sissa.

Tervehenkistä
vapaa-ajan viettoa
tuettiin myös urhei-
lun saralla. Työn-
tekijöiden kesken
järjestettiin kesä- ja
talviolympialaiset,
joihin osallistui
parhaimmillaan
muutama tuhat
henkeä. 

Kaukopään tehtaiden jalkapallojoukkue vuonna.

Lisää historiatarinoita Aallonharjalla – 11
www.storaenso.com/uutiset