Page 15 - 1_PlanNews_2_15
P. 15
1985
Äiti Soile Peltoniemi-Niskanen ja isä Klaus Niskanen
valmistuivat Turun yliopistosta vuonna 1985. He perustivat
Lempäälän hammaslääkäriaseman vuonna 1987. Vastaanotolla
työskentelee kahdeksan kokopäiväistä hammaslääkäriä.
Poika Iiro Niskanen, 28, valmistui hammaslääkäriksi Oulun
yliopistosta vuonna 2014. Hän työskentelee vakituisesti
vanhempiensa omistamalla hammaslääkäriasemalla.
2014
Iiro, Klaus ja Soile
Soile ja Klaus: ”Valmistuimme samalta yliopiston vuosikurssilta Iiro: ”Nuorempana pyörimme usein vanhempieni vastaanotolla
vuonna 1985, ja laitoimme ensimmäisen oman vastaanottomme veljiemme kanssa. En ymmärtänyt silloin vanhempieni puheista
pystyyn jo samana vuonna. Poikamme Iiro syntyi muutaman vuoden mitään, mutta näin heidän innostuksensa alaan. Minua kiinnos-
myöhemmin, jolloin perustimme nykyisen vastaanoton. Vauvana taa ennen kaikkea konkreettinen tekeminen, siksi tämä ala tuntui
hän nukkui välillä ikkunan alla vaunuissa kun työskentelimme täällä, enemmän omalta esimerkiksi yleislääkärin ammatin sijaan. Myös
ja nyt hän on samassa paikassa itse töissä hammaslääkärinä. isä suositteli hampaalle hakemista, eivätkä pikkuveljeni olleet
ryhtymässä alalle.
Meistä on hieno asia, että Iiro valitsi tämän ammatin – muuten
sitä alkaisi tässä iässä jo pohtimaan, mihin vastaanoton myisi. Iiro Viihdyn täällä erinomaisesti, sillä pääsen tekemään hyvin paljon
voi aina käydä kysymässä meiltä, ja yhteisiä työtunteja kertyy paljon, erilaisia töitä, ja täällä on ainutlaatuisen hyvät laitteet. Työskentely
mikä on arvokasta kokemuksen kertymisen kannalta. Oppimi- uudella teknologialla on lopputuloksen kannalta potilaalle parempi
nen on kuitenkin molemmin puolista, saamme myös Iirolta paljon vaihtoehto, ja hammaslääkärille puolestaan palkitsevaa ja moti-
tuoretta n äkemystä. voivaa. Esimerkiksi parodontiitin hoitaminen hammaslääkärissä
ilman laseria olisi paljon hankalampaa. Parodontiitti on iso kansan-
Uramme ensimmäiset lähes 20 vuotta menivät teknologian terveydellinen ongelma, ja hoidot saattavat olla kalliita ja vaativat
puolesta enemmän rauhallisissa merkeissä, mutta viimeisen 10 vuoden potilaalta pitkäaikaista sitoutumista. Asia saisi siksi mielestäni olla
ajan kehitys on ollut aivan uskomatonta. Esimerkiksi KKTT-teknolo- e nemmänkin pinnalla.
gia on mullistanut hammasimplantologian täydellisesti. Teknolo-
gian hyödyn potilaalle voi nähdä niin selkeästi omin silmin, ettemme Koulutuksella saa hyvät perusopit, mutta todellinen pätevyys ja
välttämättä kaipaa tieteellistä näyttöä laitteiden eduista, ennen kuin uskallus tekemiseen hankitaan vasta käytännön työssä. Parasta työssä
otamme ne käyttöön. Tutkimus edistyy usein sen verran hitaasti, on mielestäni pohjimmiltaan se, kun on saanut oikeasti autettua poti-
etteivät tulokset enää ehtisi valmistua oman uran aikana. lasta, ja sekä minä että potilas olemme lopputulokseen tyytyväisiä.
Ketjuuntuminen on tällä hetkellä hyvin selkeä suuntaus alalla, Tulevaisuudessa minua kiinnostaa erikoistuminen suu- ja leuka-
ja meitä yksityisyrittäjiä on vähemmän. Alan sääntely ja byrokratia kirurgiaan, ja haluan työskennellä monipuolisesti sekä yksityisellä
ovat lisääntyneet merkittävästi, joten monia varmasti helpottaa kun puolella että sairaalassa. Yksityisyrittäjyys saattaa olla myöhemmin
hallinto hoidetaan keskitetysti. Meille tämä on kuitenkin ollut ainoa minulle vaihtoehto. Olen kuitenkin nähnyt, kuinka paljon vanhem-
oikea vaihtoehto. Itsenäisyys tuntuu hyvältä. Vanhimpia potilaita on pien ajasta on mennyt vastaanoton pyörittämiseen, enkä ole vielä
voinut seurata alusta asti ja on saanut nähdä esimerkiksi, kuinka omat aivan varma, olenko itse valmis samaan.”
proteettiset työt ovat kestäneet lähes 30 vuoden ajan. Potilailta saatu
kiitos ja oman työn jäljen näkeminen konkreettisesti on palkitsevinta
tässä työssä.”
15