Page 19 - PlanNews-2-2021-WEB

Planmecan päätalon aulassa Hertto-
niemessä komeilee monia taideteoksia ja
muistoesineitä, jotka liittyvät tavalla tai toi-
sella yrityksen ainutlaatuiseen kasvutari-
naan. Yksi jatkuvasti niin työntekijöissä kuin
vieraissa erityisesti mielenkiintoa herättävä
teos on kuitenkin erään viiksekkään herras-
miehen pronssinen rintakuva. Kuka hän on?

Matias Anshelm Europaeus, sittemmin Matti Äyrä- Gunnar Berndtsonin (1854–1895) maalaus vuodelta 1889
päänä paremmin tunnettu hammaslääkäri, liike- hammaslääkäri Matti Äyräpäästä harjoittamassa ammattiaan.
mies, professori, tutkija ja kaikenkaikkinen yleisne-
ro, syntyi vuonna 1852 kirkkoherra Anders Josef lopulta keisarillinen asetus, jonka mukaan oikeus harjoittaa hammaslää-
E­ uropaeuksen perheeseen. Pohjois-Karjalan Liperissä asustaneessa kärin ammattia edellytti jatkossa hyväksyttyä tutkintoa.
12-henkisessä lapsiperheessä Matti oli perheen nuorimmainen, jonka
äiti Selma Augusta Europaeus kuoli kuitenkin murheellisesti tuberku- Asetus nosti hammaslääkärin viimein laillistettujen ammattinimikkei-
loosiin pian Matin syntymän jälkeen. den joukkoon Suomessa. Myös opetus käynnistyi Helsingin yliopistossa
seuraavana vuonna – ei aivan yllättäen Äyräpään johdolla.
Kenties juuri äidin kohtalo sai nuoren Matin innostumaan lääketie-
teestä ja luonnontieteistä. Hän valmistuikin lääketieteen kandidaatiksi Suomen kieltä edistämässä
Helsingin yliopistosta vuonna 1878, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan
lisensiaatiksi ja siitä edelleen lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi. Äyräpään lääke- ja hammaslääketieteen edistämishankkeisiin nivou-
tui olennaisena osana myös kiinnostus suomen kieltä ja suomalaisuutta
Samaan aikaan Äyräpää toimi aktiivisesti suomalaisten lääketieteen kohtaan. Vaikka Ruotsin vallan aika Suomessa oli päättynyt jo 1809, sekä
ammattilaisten yhdistämiseksi ja ammatillisen keskustelun edistämisek- lääke- että hammaslääketiede – kuten moni muu ala – olivat vielä 1880-
si. Hän oli mm. vuonna 1881 mukana perustamassa Suomalaista Lääkä- luvulla vahvasti ruotsinkielisiä. Mm. Duodecim-seura perustettiinkin alun
riseuraa Duodecimia. Seura jatkaa toimintaansa vielä tänäkin päivänä, ja perin juuri suomenkielisen lääketieteen sanaston kehittämiseksi ja edis-
Äyräpään nimi löytyy edelleen Duodecimin kirjoista seuran perustajana, tämiseksi. Oman nimensä Äyräpää suomensi itse Matias ­Europaeuksesta
ensimmäisenä puheenjohtajana, kunniapuheenjohtajana ja jäsenenä vuonna 1876.
numero 1.
Äyräpää valmistui tohtoriksi ja vastaanotti odontologian dosentuu-
”Suomen hammaslääketieteen isä” rin vuonna 1891. Vuonna 1892 hän oli mukana perustamassa Suomen
Hammaslääkäriseuraa Apolloniaa ja vastasi seuraavat 10 vuotta Helsingin
Vaikka Äyräpää tekikin paljon lääketieteen eteen, ehkäpä vieläkin enem- yliopistosta käsin käytännössä yksin alan opetuksesta Suomessa.
män hän saavutti suomalaisen hammaslääketieteen väsymättömänä uu- Äyräpää jäi eläkkeelle 1917 ja kuoli Helsingissä 15. lokakuuta 1928. 
distajana. Äyräpäätä ei olekaan syyttä nimitetty ”Suomen hammaslääke-
tieteen isäksi”. Lähteet:
Forsius, A. (1998). Matti Äyräpää (1852—1928) — suomalaisuusmies ja
Jo lääketieteen opintojensa ohella Äyräpää opiskeli omatoimisesti hammaslääketieteen uranuurtaja. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ayra-
myös hammaslääketiedettä. Hän luki oppikirjoja, seurasi hammaslää- paa.html
kärin työtä Simon Bensow’n vastaanotolla Helsingissä ja harjoitteli itse Ignatius, J. (2006) Matti Äyräpää (1852–1928): Duodecim‐seuran perusta-
paikkojen tekemistä poistetuilla hampailla. Myöhemmin Äyräpää mat- ja, ensimmäinen puheenjohtaja 1881–1906, seuran kunniapuheenjohtaja.
kusti Saksaan syventämään osaamistaan edelleen. Havaintojensa poh-
jalta Äyräpää totesi hammastulehdusten hoidon 1880-luvun Suomessa
perustuvan lähinnä hampaiden poistoon. Muutoksen tarve oli ilmeinen.

Saksasta palattuaan Äyräpää ottikin tehtäväkseen uudistaa suoma-
laista hammaslääketiedettä. Vielä 1800-luvulla hammaslääkärin tointa
ei Suomessa säännelty juuri mitenkään eikä hammaslääketieteestä
tieteenalanakaan voinut meillä puhua. Äyräpään ja muutaman muun
aktiivin sitkeiden ponnistelujen tuloksena marraskuussa 1891 säädettiin

PlanNews 2|2021 19