Page 30 - PlanNews-2-2023
P. 30
Kirsi Saukkonen
Senior Specialist, Infectious Diseases. Ph.D. in Infection Control
Taudinaiheuttajat eivät tule koskaan katoamaan, vaan ne jopa lisääntyvät tulevaisuudessa.
Erilaisia desinfektiomenetelmiä tarvitaankin nyt ja jatkossa. Mutta millaisia?
Erilaisten hoitoympäristöjen infektiontorjunnan keskeisim- Uusia teknologioita
mät osa-alueet ovat henkilöhygienia, pintojen puhdistus ja
desinfiointi sekä hyvä ilmanvaihto. Mitään näistä osa-alu- Desinfektiomenetelmän valintaan vaikuttavat vastuullisuus ja parhaat
eista ei voida jättää huomioimatta, vaan kyseessä on ko- ratkaisut tuotteen koko elinkaaren ajalta. Tällöin on tärkeää kiinnittää
konaisvaltainen sykli. Vahingollisia eliöitä torjutaan ja tuhotaan yleisesti huomiota menetelmän tehoon, potilas- ja työturvallisuuteen, helppo-
biosidivalmisteilla, joihin myös desinfiointiaineet kuuluvat. Niiden täytyy käyttöisyyteen, työajan säästöön ja ympäristöarvoihin.
täyttää biosidiasetuksen vaatimukset. Suomessa yleisimmin käytetyt de-
sinfektioaineryhmät ovat kloori, vetyperoksidi, etanoli sekä kvattipohjai- Työturvallisuus on erityisen tärkeä kriteeri, jotta voidaan vähentää
set pinta-aktiiviset aineet. henkilökunnan kemikaalialtistusta. Kemikaalit aerosolisoituvat tai jättä-
vät pinnoille aina jonkinlaista kemikaalijäämää, joka voi päätyä hengitys-
Manuaalinen desinfektio ei ole koskaan aukotonta. Desinfioivien teihin. Terveydenhuollon ammattilaisten työperäistä altistusta desinfek-
aineiden tuotevalikoima kapenee tulevaisuudessa, ja niiden hinnat nou- tioaineille on tutkittu lukuisissa artikkeleissa.
sevat. Uusien tuotteiden lanseeraus on harvinaista, koska uuden teho-
aineen markkinoille tuominen on todella kallista. Desinfektiotuotteiden Teollisuudessa kehitelläänkin uusia menetelmiä pintahygienian pa-
turvallisuudesta ja oikeasta käytöstä on nykyisin myös entistä enemmän rantamiseen, ja toivottavasti näihin tutustuttaisiin avoimesti ja ennakko-
tietoa, ja työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat vaikuttavat yhä enem- luulottomasti.
män kemiallisten aineiden käyttöön.
Vetyperoksidihöyry, otsoni ja valoteknologiat
Automaattinen desinfektio vähentää kemikaalien tarvetta
Suomessa käytetyt automaattiset desinfektioratkaisut ovat vetyperoksi-
Manuaalisen desinfektion apuna käytetään kasvavassa määrin erilaisia dihöyry, otsoni- ja UV-C-teknologiat sekä sininen valoteknologia.
automatisoituja desinfektioratkaisuja. Automaattisen desinfektiomene-
telmän käyttö ei koskaan korvaa manuaalista puhdistusta, joka on edel- Vetyperoksidihöyrymenetelmä on yleisimmin Suomessa käy-
leen suoritettava käsityönä. tössä oleva desinfektiomenetelmä. Se on laajakirjoinen ja tehokas
mikrobien tappaja. Höyryttimiä on erilaisia ja erikokoisia, ja höyryn
Automaattisilla desinfektioratkaisuilla osa puhdistus- ja desinfektio- vetyperoksidipitoisuus vaihtelee kuudesta yli 30 prosenttiin. Laitteet
tapahtumasta voidaan kuitenkin tehdä helpommin ja turvallisemmin. tehoavat eri nopeuksilla, ja käytön jälkeinen varoaika vaihtelee. Mene-
Puhdistuksessa voidaan käyttää enemmän yleispuhdistusaineita ja vä- telmä on yleensä hellä materiaaleille, se tunkeutuu tilassa kaikkialle, ja
hemmän ihmiselle ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja. myös huokoiset materiaalit desinfioituvat hyvin. Menetelmä on ympä-
ristövaikutuksiltaan hyvin laimea verrattuna moneen muuhun kemial-
liseen aineeseen.
30 PlanNews 2|2023
