Page 115 - Valintaopas_2024-2025

TALOTEKNIIKKA
lattialämmitysverkoston vettä. Aurinkolämmitysjärjestelmät otta­
vat siis aurinkoenergiaa suoraan talteen ja siirtävät tämän ener­ tössä olevat tilat. Mitoituksen lähtökohtana voi olla noin 1,5 m²
gian lämpövarastoon, josta se voidaan siirtää käyttökohteisiin,
lämmittämään esim. käyttövettä tai koko taloa. Lämmön siirto
tapahtuu useimmiten jonkin lämmönsiirtonesteen tai ilman avul­
la. Lämpövarasto on lähes aina tarpeellinen, koska auringonsä­
teilyn määrät vaihtelevat paljon, eikä kulutus välttämättä tapah­ Aurinkokerääjien sijoittelu
du samaan aikaan kuin aurinko paistaa.
Auringon tuottamaa energiaa kerätään aurinkokennoihin, joi­
ta voidaan kytkeä sarjaan/rinnan aurinkopaneeleiksi. Ne kote­
loidaan paneelikehyksen avulla siten, että kennon eteen sijoite­
taan auringon säteilyä läpäisevä suojalasi.
Erilaisilla aurinkokennojen kytkennöillä saadaan muodostet­
tua halutun suuruinen jännite ja virta. Sähköä voidaan käyttää
esim. kodinkoneissa, lämminvesivaraajassa, sitä voidaan pur­
kaa akustoon ja käyttää myöhemmin tai sitä voi myös syöttää
verkkoon.
Mitoituksen suunnittelu
Aurinkolämpöjärjestelmän hankinta aloitetaan energiantarpeen
ja käyttötarkoituksen kartoituksella. Hankinnan kannattavuuteen
vaikuttaa keskeisesti järjestelmän oikea mitoittaminen. Aurinko­
lämmön kannattavuuteen vaikuttaa järjestelmän oikea mitoitus
ja käyttötarkoitus, jotta tuotettu energia saadaan hyödynnettyä.
Pientalon käyttöveden lämmitykseen tarvitaan keräinneliöitä noin
1,25 m²/henkilö, eli noin 4–8 keräinneliötä. Jos talossa on iso
lämminvesivaraaja ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilo­
jen lämmitykseen, tarvitaan 8–12 keräinneliötä.
Auringon energiaa saa Suomessa talteen talvellakin, paljon luultua enemmän. Aurinkokennojen hyötysuhde paranee viileässä lämpötilassa.
Varaajan mitoituksessa on huomioitava lämmöntarve ja käy­
keräysalaa 100 litraa kohden. Nelihenkisen perheen taloudes­
sa sopiva varaajakoko on noin 200–500 litraa riippuen siis ke­
räinpinta-alasta.
Sopiva varjoton ja lämmin paikka löytyy useimmiten talon katol­
ta. Avoimella tontilla ne voi asentaa myös maahan tai talon sei­
nustalle. Katolla keräimet on sijoitettava mahdollisimman ylös,
jotta niille ei kertyisi suurta lumikuormaa. Keräimet suunnataan
mahdollisuuksien mukaan kohti etelää ja kallistuskulmana opti­
maalisin on 45 astetta.
Lupa keräimien asentamiselle
Aurinkopaneelien asentamisen lupakäytäntö vaihtelee eri kun­
nissa. Mahdollista on, että asennus on kokonaan kielletty, jos ra­
kennuksen julkisivu on suojeltu. Joissakin kunnissa rakennusval­
vonta voi vaatia toimenpideluvan tai pelkän toimenpideilmoituk­
sen ja joissakin kunnissa ei vaadita mitään. Näiden erojen vuok­
si kannattaa olla yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan
hyvissä ajoin, jotta ei tule yllätyksiä. Mekaanisen asennustyön
saa tehdä itse, mutta ammattiapu on useimmiten järkevin vaih­
toehto. Verkkoon kytkettyjen vaihtojännitteisten aurinkosähkö­
järjestelmien sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on asennus­
luvat ja järjestelmälle on tehtävä käyttöönottotarkastus.
Lähteet: www.motiva.fi
KUVA: NIBE
115