Page 118 - Valintaopas_2024-2025
P. 118
TALOTEKNIIKKA
Maalämpö on RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
helppo ja huoleton www.suomirakentaa.fi
Maalämpö on auringon lämpöä, joka varastoituu maaperään ja kallioon
eikä järkevästi mitoitettuna lopu talvellakaan. Se on ympäristöystävällistä
luonnon omaa uusiutuvaa energiaa. Jo vuosikymmenen ajan maalämpö
on ollut suosituin lämmitystapa uusissa omakotitaloissa. Joka toinen
uudisomakotirakentaja valitsee sen pääasialliseksi lämmitystavaksi.
Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja huoleton. Laitteisto mahtuu
pieneen tilaan ja sopii hyvin vaikka sisätiloihin, sillä se vie tilaa vain yhden
jääpakastekaapin verran.
Maalämmön hyötysuhde on erinomainen, sen keräämiseen tarvitaan vain
noin neljännes sähköä.
Luonnon omaa energia kia kokonaispakettina ja asennettuna.
Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia
Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suurem-
missa taloissa, joissa laitteisto sijoitetaan rakennuksen tekniseen talven kylmimpinä aikoina. Laitteisto voidaan mitoittaa myös täydel-
tilaan. Maalämmössä lämpöenergia saadaan kerättyä maaperäs- le teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tarpeen.
tä pitkien keräysputkistojen avulla. Niistä keskusyksikön lämpö- Tämä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Puut-
pumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestel- tuva lisälämpö voidaan -ja kannattaa- tuottaa esimerkiksi tulisijalla.
mässä. Tehokkaimmin järjestelmä toimii ns. matalalämpöisen läm-
mönjärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen, kanssa. Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laitteissa
on yleensä mukana n. 300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa,
Käännettäessä toiminto päinvastaiseen, saadaan maaläm- joissa käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja
mön avulla muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmim- tasaamaan käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.
min tämä toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Säh-
kön lisäksi rinnakkaisina järjestelminä voidaan käyttää aurinkoe- Putkisto porakaivoon, maahan tai vesistöön
nergiaa ja tulisijaa. Järjestelmä on helppo automatisoida toimi-
maan muidenkin lämmitysjärjestelmien kanssa. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhtei-
den mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi en-
Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympä- siksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asen-
ristöystävällisyydellä, mutta tavallisimmin mainitaan kuitenkin nus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti pa-
käyttökustannusten edullisuus. Haittapuolena tulee ottaa huo- ras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja
mioon maalämpöjärjestelmän hankintahinnan kalleus. asennuskustannusten edullisuuden ansiosta.
Edulliset energiakustannukset Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150–200 metriä ja se
sopii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa
Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei tai lähellä sitä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liit-
kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toi- tää useampi porakaivo. Kaivo ei vie paljon tilaa pihassa ja po-
saalta hyötysuhde alentaa käytön edullisuutta. Erityisen ener- rauskalusto sopii ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmi-
giatehokkaissa ja pienissä taloissa järeä maalämpöjärjestelmä kolla näkyy vain pintavesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naa-
ei usein ole suurehkojen hankintakustannusten vuoksi järkevää. mioida vaikka istutuksilla.
Maalämpöpumppujen hyötysuhde (cop-luku) on useimmiten Maanalaisessa putkistossa vaakaputkisto kaivetaan 1,2–1,5
noin 3–5 eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä, maalämmitys an- metrin syvyyteen. Paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maas-
taa kolmesta viiteen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännös- sa on vaarana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönke-
sä tämä tarkoittaa, että se kattaa noin 3/4 talon energiatarpeesta. ruukapasiteetti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta
vaatii suuremman tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400
Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoite- m putkea. Tavallisimmin omakotitaloon asennetaan kaksi keruu-
ta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövas- putkistoa, jolloin kaivuala on noin 500–600 m².
tuksilla, jotka tukevat järjestelmää kaikkein suurimpien kulutus-
piikkien aikana. Vesistöön asennettaessa maalämmöstä saadaan lämpöä yh-
tä paljon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edulli-
Suunnittelussa huomioitava kokonaisuus semmin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vä-
hintään 2 metriä syvä. Putkistot ankkuroidaan järven pohjaan.
Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolelli- Mahdollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruu-
nen suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpö- putkiston hyötysuhdetta.
pumppu. Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönke-
ruupiiri ja lämmönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hank- www.suomirakentaa.fi
118
