Page 82 - Valintaopas_2024-2025
P. 82
RUNKO JA VAIPPA
Uusikin talo
vaatii kunnossapitoa
vuosittain
Uusikaan talo ei pysy arvossaan, ellei sen kuntoa ylläpidetä RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
vuosittain. Talon ikä vaikuttaa luonnollisesti oleellisesti www.suomirakentaa.fi
korjaustarpeeseen. Materiaaleilla on oma elinkaarensa
ja hyvästä hoidosta huolimatta korjaustarve syntyy
jossakin vaiheessa. Jotta asunto säilyttäisi arvonsa ja
pysyisi kunnossa, on asunnon kunnossapitoon käytettävä
vuosittain noin 2 % asunnon arvosta, eli noin 300 000 euron
omakotitaloon pitäisi vuosittain investoida materiaalia ja/tai
työtä noin 5 000–6 000 euron edestä.
Noin miljoonassa asunnossa tehdään Vaatimustaso asumiselle, viihtymiselle ja tilan käytölle on muut-
vuosittain korjauksia tunut vuosikymmenten aikana. Reilu kolmannes korjauskohteista
on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Iän lisäksi korjauksiin vai-
Noin 35–40 %:ssa vakituisesti asutussa asunnossa tehdään vuo- kuttaa asuinympäristö. Tyypillisin korjausta kaipaava omakoti-
sittain jotain asunnon kunnostustöitä, omakotitalouksissa liki jo- talo on 120–180 -neliöinen yksikerroksinen talo kaupungin taa-
ka toisessa. Rahallisesti mitattuna asukkaiden tekemät tai teettä- jamassa tai sen lähialueella.
mät asuntokorjaukset muodostavat yhteensä noin 7,5 mrd. eu-
ron kustannukset vuodessa. Korjaustoiminnan arvosta suurim- Varsinkin näillä alueilla asuntojen viihtyvyyttä ja jatkuvuutta
man osan tuottavat isoja peruskorjauksia tekevät kotitaloudet. halutaan lisätä.
Valtaosa kotitalouksien korjauksista on kuitenkin pieniä pin- Korjaustarpeen aiheuttajat
taremontteja, joihin ryhdytään tarpeesta parantaa viihtyvyyttä ja
asunnon toimivuutta tai korjata luonnollista kulumista. Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihty-
vyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimi-
Suurimman osan kustannuksista tuottavat isoja korjauksia vuus. Korjausaktiivisuus on korkeana 20–30 vuoden kuluttua
tekevät peruskorjaajat. Omakotitalojansa yli 10 000 eurolla vuo- rakentamisesta ja tasaantuu tämän jälkeen. Korjauksien keski-
sittain korjaavia on noin 70 000 perhettä ja rivi- ja kerrostaloissa määräinen laajuus vaihtelee vielä yli 30-vuotiaissakin rakennuk-
yhteensä noin 30 000 perhettä. sissa: esimerkiksi 70-luvun asunnoissa sisäremontin yhteydes-
sä pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun talossa seiniä jo usein
Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa vakitui- puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi.
sesti asuttua asuntoa, joten korjattavaa riittää ja vaikka valtaosan
korjaukset ovat pieniä pintaremontteja, ovat korjausmarkkinoi- Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta
den markkinat suuret niin materiaalin kuin työn osalta. Raken- itsestään. Korjauskynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan
nuksen lämpötalouden parantaminen ja lämmityslaitteiden uu- halu, että valmiudet: osa pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uut-
siminen ovat viime vuosina energian kallistumisen myötä nous- ta vastaavana, toiset taas sietävät asuntonsa kulumista hyvin-
seet tärkeiksi peruskorjauksen syiksi. kin pitkään teettäen lähinnä pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.
Vaikka työn teettäminen on rakentamisen uudispuolella yleis- Energiakorjaukset
tynyt, ovat korjaajat muita omatoimisempia. Pintaremonteista li-
ki 80 % tehdään itse tai talkooporukan avulla ja vain teknises- Energian hinta ja erityisesti sähkön hinta on noussut Ukrainan
ti hankalat ja ammattitaitoa vaativat työt teetetään ulkopuolisil- sodan vuoksi edelleenkin. Vanhoissa omakotitaloissa kokonais
la osaajilla. Yli puolet saneeraajista tekee itse pintaremonttien energian kulutus on keskimäärin 25–26 000 kWh vuodessa ja
lisäksi myös julkisivutyöt, lisälämmöneristykset, keittiöremon- se maksoi ennen Ukrainan sotaa omakotiasukkaalle keskimää-
tit, kylpyhuonekorjaukset ja lattianpäällysteet. Omakotiremon- rin noin 3 000 € vuodessa, mutta pahimmillaan voi maksaa nyt
toijat ovat muita aktiivisempia osallistumaan itse korjaustyöhön. moninkertaisesti. Tämä kustannus voidaan kohtuuinvestoinnilla
jopa puolittaa ja se kannattaa ilman muuta tehdä, jos takaisin-
Asuminen jättää jälkensä maksuaika on 5–10 vuotta. Energiataloudellinen korjaus ei vaiku-
ta pelkästään energian säästöön, vaan kyse on myös asumisviih-
Asumisvuodet jättävät kuitenkin jälkensä ja yleisimmin uuden
omakotitalon remonttiin ryhdytään 20 vuoden asumisen jälkeen.
82
