Page 118 - Valintaopas_Omakotirakentajalle_2023-24

TALOTEKNIIKKA

Maalämmöllä RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
ympäristöystävällistä www.suomirakentaa.fi
energiaa
 Maalämpö on auringon lämpöä, joka varastoituu maaperään ja kallioon eikä järkevästi
mitoitettuna lopu talvellakaan. Se on ympäristöystävällistä luonnon omaa uusiutuvaa
energiaa. Jo vuosikymmenen ajan maalämpö on ollut suosituin lämmitystapa uusissa
omakotitaloissa. Joka toinen uudisomakotirakentaja valitsee sen pääasialliseksi
lämmitystavaksi.
Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja huoleton. Laitteisto mahtuu pieneen tilaan

ja sopii hyvin vaikka sisätiloihin, sillä se vie tilaa vain yhden jää-pakastekaapin verran.
Maalämmön hyötysuhde on erinomainen, sen keräämiseen tarvitaan vain noin

neljännes sähköä.

Helppo ja vaivaton Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia
talven kylmimpinä aikoina. Laitteisto voidaan mitoittaa myös täydel-
Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suurem- le teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tarpeen.
missa taloissa, joissa laitteisto sijoitetaan rakennuksen tekniseen Tämä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Puut-
tilaan. Maalämmössä lämpöenergia saadaan kerättyä maaperäs- tuva lisälämpö voidaan -ja kannattaa- tuottaa esimerkiksi tulisijalla.
tä pitkien keräysputkistojen avulla. Niistä keskusyksikön lämpö-
pumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestel- Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laitteissa
mässä. Tehokkaimmin järjestelmä toimii ns. matalalämpöisen läm- on yleensä mukana n. 300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa,
mönjärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen, kanssa. joissa käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja
tasaamaan käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.
Käännettäessä toiminto päinvastaiseen, saadaan maaläm-
mön avulla muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmim- Putkisto porakaivoon, maahan tai vesistöön
min tämä toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Säh-
kön lisäksi rinnakkaisina järjestelminä voidaan käyttää aurinkoe- Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhtei-
nergiaa ja tulisijaa. Järjestelmä on helppo automatisoida toimi- den mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi en-
maan muidenkin lämmitysjärjestelmien kanssa. siksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asen-
nus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti pa-
Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympä- ras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja
ristöystävällisyydellä, mutta tavallisimmin mainitaan kuitenkin asennuskustannusten edullisuuden ansiosta.
käyttökustannusten edullisuus. Haittapuolena tulee ottaa huo-
mioon maalämpöjärjestelmän hankintahinnan kalleus. Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150–200 metriä ja se
sopii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa
Edulliset energiakustannukset tai lähellä sitä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liit-
tää useampi porakaivo. Kaivo ei vie paljon tilaa pihassa ja po-
Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei rauskalusto sopii ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmi-
kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toi- kolla näkyy vain pintavesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naa-
saalta hyötysuhde alentaa käytön edullisuutta. Erityisen ener- mioida vaikka istutuksilla.
giatehokkaissa ja pienissä taloissa järeä maalämpöjärjestelmä
ei usein ole suurehkojen hankintakustannusten vuoksi järkevää. Maanalaisessa putkistossa vaakaputkisto kaivetaan 1,2–1,5
metrin syvyyteen. Paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maas-
Maalämpöpumppujen hyötysuhde (cop-luku) on useimmiten sa on vaarana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönke-
noin 3–5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä, maalämmitys an- ruukapasiteetti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta
taa kolmesta viiteen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännös- vaatii suuremman tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400
sä tämä tarkoittaa, että se kattaa noin 3/4 talon energiatarpeesta. m putkea. Tavallisimmin omakotitaloon asennetaan kaksi keruu-
putkistoa, jolloin kaivuala on noin 500–600 m².
Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoite-
ta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövas- Vesistöön asennettaessa maalämmöstä saadaan lämpöä yh-
tuksilla, jotka tukevat järjestelmää kaikkein suurimpien kulutus- tä paljon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edulli-
piikkien aikana. semmin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vä-
hintään 2 metriä syvä. Putkistot ankkuroidaan järven pohjaan.
Suunnittelussa huomioitava kokonaisuus Mahdollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruu-
putkiston hyötysuhdetta.
Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolelli-
nen suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpö- www.suomirakentaa.fi
pumppu. Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönke-
ruupiiri ja lämmönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hank-
kia kokonaispakettina ja asennettuna.

118