Page 121 - Valintaopas_Omakotirakentajalle_2023-24
P. 121
TALOTEKNIIKKA
Auringosta lämpö KUVA: NIBE
Aurinkoenergialla voidaan tuottaa sähköä tai lämpöä lähes missä
tahansa. Uusia sovelluksia syntyy, sillä aurinkoenergian käyttö on
lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Suomen etuna on matala
ympäristön lämpötila, joka parantaa aurinkokennojen hyötysuh-
detta. Aurinkopaneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempää
on. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormaa, jos ne asen-
netaan ohjeiden mukaisesti. Pohjoisesta sijainnistaan huolimat-
ta auringonsäteilyä tulee Suomeen hyvin. Auringon energiaa saa
Suomessa loistavasti talteen talvellakin. Esimerkiksi aurinkopa-
neelien julkisivuasennukset toimivat hyvin Pohjoismaissa, kos-
ka aurinko paistaa talvella erittäin matalalta eikä julkisivuasen-
nuksiin kerry lunta. Seinäpaneelit tuottavat hyvin varsinkin kirk-
kaina talvipäivinä, etenkin maaliskuussa, kun aurinko paistaa jo
hyvin ja lumen heijastus lisää valon säteilyä paneeleihin ja ne
tuottavat enemmän.
Aurinkoenergian hyödyntämisen edut
Aurinkoenergian hyödyntäminen pientaloissa voi tuoda useita
etuja. Ensinnäkin se vähentää talon riippuvuutta perinteisistä
energialähteistä, kuten sähköstä tai öljystä, mikä voi pienentää
energiakustannuksia pitkällä aikavälillä. Lisäksi aurinkoenergia
on uusiutuva ja ympäristöystävällinen energian lähde ja se vä-
hentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Aurinkosähköjärjes-
telmän käyttöönotto vaatii alkuinvestoinnin, mutta se voi tuot-
taa säästöjä ja tuottoa pitkällä aikavälillä.
Aurinkoenergian kerääjät Auringon energiaa saa Suomessa talteen talvellakin, paljon luultua
enemmän. Aurinkokennojen hyötysuhde paranee viileässä lämpötilas-
Aurinkoenergian kerääjät jaetaan tyypillisesti kahteen eri tyyp- sa.
piin: aurinkokeräimiin ja aurinkokennoihin. Aurinkokeräimet läm-
mittävät vesivaraajaa, mihin energia varastoidaan. Toisin sanoen sa sopiva varaajakoko on noin 200–500 litraa riippuen siis ke-
aurinkokeräimillä voidaan lämmittää käyttövettä sekä patteri- tai räinpinta-alasta.
lattialämmitysverkoston vettä. Aurinkolämmitysjärjestelmät otta-
vat siis aurinkoenergiaa suoraan talteen ja siirtävät tämän ener- Aurinkokerääjien sijoittelu
gian lämpövarastoon, josta se voidaan siirtää käyttökohteisiin,
lämmittämään esim. käyttövettä tai koko taloa. Lämmön siirto Sopiva varjoton ja lämmin paikka löytyy useimmiten talon katol-
tapahtuu useimmiten jonkin lämmönsiirtonesteen tai ilman avul- ta. Avoimella tontilla ne voi asentaa myös maahan tai talon sei-
la. Lämpövarasto on lähes aina tarpeellinen, koska auringonsä- nustalle. Katolla keräimet on sijoitettava mahdollisimman ylös,
teilyn määrät vaihtelevat paljon, eikä kulutus välttämättä tapah- jotta niille ei kertyisi suurta lumikuormaa. Keräimet suunnataan
du samaan aikaan kuin aurinko paistaa. mahdollisuuksien mukaan kohti etelää ja kallistuskulmana opti-
maalisin on 45 astetta.
Auringon tuottamaa energiaa kerätään aurinkokennoihin, joi-
ta voidaan kytkeä sarjaan/rinnan aurinkopaneeleiksi. Ne kote- Lupa keräimien asentamiselle
loidaan paneelikehyksen avulla siten, että kennon eteen sijoite-
taan auringon säteilyä läpäisevä suojalasi. Aurinkopaneelien asentamisen lupakäytäntö vaihtelee eri kun-
nissa. Mahdollista on, että asennus on kokonaan kielletty, jos ra-
Erilaisilla aurinkokennojen kytkennöillä saadaan muodostet- kennuksen julkisivu on suojeltu, tai rakennusvalvonta voi vaatia
tua halutun suuruinen jännite ja virta. Sähköä voidaan käyttää toimenpideluvan tai pelkän toimenpideilmoituksen ja joissakin
esim. kodinkoneissa, lämminvesivaraajassa, sitä voidaan pur- kunnissa ei vaadita mitään. Näiden erojen vuoksi kannattaa ol-
kaa akustoon ja käyttää myöhemmin tai sitä voi myös syöttää la yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan hyvissä ajoin,
verkkoon. jotta ei tule yllätyksiä. Mekaanisen asennustyön saa tehdä itse,
mutta ammattiapu on useimmiten järkevin vaihtoehto. Verkkoon
Mitoituksen suunnittelu kytkettyjen vaihtojännitteisten aurinkosähköjärjestelmien sähkö-
työt saa tehdä vain yritys, jolla on asennusluvat ja järjestelmäl-
Aurinkolämpöjärjestelmän hankinta aloitetaan energiantarpeen le on tehtävä käyttöönottotarkastus.
ja käyttötarkoituksen kartoituksella. Hankinnan kannattavuuteen
vaikuttaa keskeisesti järjestelmän oikea mitoittaminen. Aurinko- Lähteet:
lämmön kannattavuuteen vaikuttaa järjestelmän oikea mitoitus www.motiva.fi
ja käyttötarkoitus, jotta tuotettu energia saadaan hyödynnettyä.
Pientalon käyttöveden lämmitykseen tarvitaan keräinneliöitä noin
1,25 m²/henkilö, eli noin 4–8 keräinneliötä. Jos talossa on iso
lämminvesivaraaja ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilo-
jen lämmitykseen, tarvitaan 8–12 keräinneliötä.
Varaajan mitoituksessa on huomioitava lämmöntarve ja käy-
tössä olevat tilat. Mitoituksen lähtökohtana voi olla noin 1,5 m²
keräysalaa 100 litraa kohden. Nelihenkisen perheen taloudes-
121
