Page 16 - Roi_kulttuuri-ja-liikuntakasvatussuunnitelma
P. 16
7.4.2. Liikunta‐aktiivisuus • erilaiset taukojumpat: (yhdellä jalalla hyp- • liikuntatilat välituntikäyttöön (liikuntasali 7.4.4. Koulumatkat
oppituntien aikana piminen, nyrkkeily ilmaan ja eteen, jalan jne.)
ojennus) Oppilaat, jotka kävelevät tai pyöräilevät koulumat-
Myös muiden oppiaineiden kuin liikunnan tunneilla • aktivoi oppilaat keksimään liikkeitä • yläkoulun lukujärjestykset tehdään siten, kansa, täyttävät liikuntasuositukset paremmin kuin
on syytä käyttää liikuntaa oppimisen välineenä. • valmiita taukojumppia löytyy Interne- että jokainen tunti on mahdollisimman kau- ne, joille ei kerry koulumatkoilta liikuntaa. Koulu-
Toiminnallisia oppitunteja tulee suosia ja käyttää tistä kana toisesta (paljon siirtymiä) matkojen kulkeminen lihasvoimin tulisi olla sään-
erilaisia liikkeeseen kannustavia työskentelytapoja nöllistä. Terveysvaikutusten kannalta on merkityk-
monipuolisesti ja luovasti. Lähiympäristön hyödyn- • kuljetusoppilaiden odotustunti muuttuu lii- • katsotaan avoimin mielin koulun ympäris- sellistä lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut lii-
täminen oppimisympäristönä on helppo tapa saada kunnallisiksi leikeiksi ja peleiksi töä välituntialueena (esim. takapiha/lähi- kuntatottumukset.
oppilaat ylös pulpeteista. metsä)
Lukuvuoden aikana voidaan järjestää erilaisia Vanhempien asenteet, käsitykset ja tavat ovat
Oppilaita ei tule nähdä ainoastaan liikkujina ja liikunnallisia teemapäiviä. Näitä voivat olla esi- • monipuolisia välituntiliikuntatehtäviä: yhteydessä lasten aktiiviseen koulumatkaliikun-
liikuttamisen kohteina, vaan myös itse aktiivisina merkiksi: • koulumaraton: kävellään/juostaan 42 taan. Lapset liikkuvat useammin kouluun pyörällä
toimijoina. Oppilaat tulee ottaa aktiivisesti mukaan kierrosta koulun ympäri. Kaksin tai pie- tai kävellen, jos vanhemmat itse kulkevat työmat-
toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja niiden toteu- • sporttipäivät nessä ryhmässä vuorotellen kierre- kat aktiivisesti lihasvoimin.
tukseen. Oppilaille tulee antaa mahdollisuus osal- • koulun omat urheilukilpailut tään koulua ja yritetään saada päivän
listua liikunnallisemman toimintaympäristön kehit- • turnauspäivät aikana koulumaraton täyteen. Opettajan kannattaa kannustaa oppilaita kulke-
tämiseen. Oppilailta löytyy ideoita ja ajatuksia kou- • laturetket • minuuttihyppely: joka välitunti pitää maan koulumatka fyysisesti aktiivisesti aina kun se
luympäristön kehittämisestä liikuntaa aktivoivaan • pyöräretket hyppiä minuutin verran eri tavoin on mahdollista. Syksyisin koulujen kannattaa osal-
suuntaan. • koulun omat turnaukset • vauhditon pituushyppy: luokka hyp- listua koulumatka‐haasteeseen, jossa kuukauden
• koulujen väliset turnaukset pää pituutta joukkueena, miten pitkälle ajan oppilaita kannustetaan aktiivisesti pyöräile-
Liikunta‐aktiivisuutta voidaan lisätä oppituntien pääsee mään tai kävelemään koulumatkat. Myös vanhem-
aikana esimerkiksi seuraavin tavoin: 7.4.3. Liikunta‐aktiivisuus pien aktivointi ja koulumatkaliikunnan tärkeyden
välitunneilla • ohjatut välintuntileikit/‐pelit esim. Välkkä- korostaminen tulee huomioida kodin ja koulun väli-
• vastataan seisten opettajan kysymykseen reiden ohjaamina sessä yhteistyössä.
• koko oppitunti opiskellaan seisten Välituntiliikunnassa oppilaiden aktiivinen osallis-
• hankitaan jumppapallot tuolien tilalle taminen lisää motivaatiota liikkumiseen. Useimmi- Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluiden 7.4.5. Liikuntakerhot
• oppilaat käyvät vastaamassa kysymyksiin ten parhaiten toimivat ideat tulevat oppilailta, joten nuoriso‐ohjaajat voivat tulla ohjaamaan yläkou- koulupäivän tukena
heidän kanssaan kannattaa suunnitella koulukoh- luille NUPA‐ välitunteja. Nuorisopalvelujen koh-
kirjallisesti taululle taisesti välituntiliikunnan mahdollisuuksia. Väli- deryhmää ovat pääsääntöisesti 13–18‐vuotiaat, Erilaiset liikuntakerhot ovat mielekästä ja mukavaa
• kappaletta lukiessa lukija istuu ja osa luo- tuntiliikuntaa voidaan lisätä esimeriksi seuraavin minkä vuoksi koulunuorisotyötä tehdään pääsään- toimintaa lapsille ja nuorille koulupäivän jälkeen.
tavoin: töisesti yläkouluilla. NUPA‐välitunneilla ohjaa- Liikuntakerhoja voi suunnata eri teemojen tai ikä-
kasta seisoo (seisojat vaihtuvat) jat järjestävät mielekästä, liikunnallista välitunti- ryhmän mukaisesti. Koulun kerhot on perinteisesti
• ruutuhyppymatto opettajan pöydän lähelle. • oppilaskunta tai välkkärit järjestävät väli- toimintaa. Nuoriso‐ohjaajat suunnittelevat väli- järjestetty koulupäivän jälkeen. Kerhotoimintaa voi
tuntiturnauksia / palloilupuulaakia ympäri tunnit etukäteen nuorisopalveluiden materiaalien järjestää myös keskellä koulupäivää esim. pitkällä
Hypi ja tule sen jälkeen kysymään. vuoden pohjalta. Nupa‐välkät toteutetaan resurssien puit- välitunnilla. Tällöin useimmat oppilaat voivat osal-
• 10 minuutin välein “timerilla” vaihtuu opis- teissa, ja niistä sovitaan etukäteen koulu‐ ja ohjaa- listua kerhoon, ja kerhotoiminta tuo vaihtelua kou-
• luokille omia liikuntavälineitä (esim. kori- jakohtaisesti. lupäivään. Usein kerhoa pitää opettaja, mutta pai-
keluasento (istuen‐seisten) pallo, hyppynarut, jalkapallo, Twist‐narut) kalliset urheiluseurat tai yhdistykset voivat myös
• kerran viikossa valitun oppitunnin päät- Rovaniemen 4H‐yhdistyksen työntekijä voi tulla järjestää esim. lajikerhoa.
• koululle välituntilainaamo, josta oppilaat ohjaamaan välitunneilla luontoon liittyviä liikunnal-
teeksi (esim.15 minuuttia tunnin lopusta) voivat omalla kortilla lainata välineitä lisia tuokioita. Yhteistyöstä voi tiedustella paikalli-
kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta läh- sesta yhdistyksestä.
tevät kävelemään ennakkoon sovitun reitin • pitkillä välitunneilla mahdollisuus luistella
koulun ympäristössä ja hiihtää
• liikunnalliset aamunavaukset
• koulun seinälle viikoittain vaihtuvia välitun-
tileikkiohjeita
30 31
