Page 29 - PA0117_issuu
P. 29
29 ALTISTUMISTUTKIMUS
Pelastusopistolla biomonitorointikäytäntöä on muutettu niin, että
biomonitoroitu jo aamuvirtsanäytteestä on luovuttu.
kymmenen vuotta
– Kevennettyyn näytteenottoon päädyttiin yh-
SUOMALAISTEN palomiesten savu- ja nokialtis- dessä työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen kans-
tumisen terveysvaikutuksien selvittämisen yhtenä sa. Nähtiin, että iltanäytteestä päästään kiinni ongel-
käynnistyskohtana voidaan pitää Pelastusopiston maan, jos näyte osoittaisi hälyttäviä tuloksia, Huttu
opettajille vuosina 2004—2006 tehtyjä altistumis- kertoo.
tutkimuksia.
Biomonitorointi on Pelastusopistolla arkipäivää ja
Työterveyslaitoksen tekemien testien jälkeen se ymmärretään tärkeäksi osaksi omaa työturvalli-
Pelastusopistolla havahduttiin hetkessä. suutta. Huttu kiittää myös työnantajaa siitä, että altis-
tumisen vähentämiseen liittyville toimille ja hankin-
– Varsinkin vuoden 2004 testit osoittivat todel- noille on aina löytynyt myönteisyyttä.
la kovia altistumisarvoja. Silloin teimme täydellisen
muutoksen: kun tulokset tulivat perjantaina, huone- – Testauksissa ei ole paljastunut suuria yllätyksiä
kalujen ja superlonin poltto palotalossa loppui seu- — jos olisi, niin olisimme nopeasti muuttaneet omia
raavana maanantaina, yliopettaja Ismo Huttu muistaa. tapojamme.
– Kyllä mittaustulokset silloin pelästyttivät. Ym- – Kun näytteissä on ollut korkeita arvoja, on
märrettiin, että nyt on omasta terveydestä kyse. pysähdytty miettimään mistä ne johtuvat. On ollut
tilanteita, joissa toinen opettaja on altistunut, mutta
Palotalon harjoitusten lisäksi Pelastusopistolla toinen opettaja samassa harjoituksessa ei. Nämä ovat
tarkastettiin suojautumistasoa, käynnistettiin kaasua henkilökohtaisia juttuja ja syyt voivat olla monenlai-
käyttävän paloteatterin suunnittelu, ryhdyttiin kehit- sia: esimerkiksi millainen alusasu on ollut tai missä
tämään varustehuoltoa ja aloitettiin savusukelluksiin tilassa opettaja on antanut palautetta opiskelijoille,
ja harjoitusjärjestelyihin osallistuvan henkilökunnan Huttu kertoo.
säännöllinen testaus eli biomonitorointi.
” Kun näytteissä on
Kaikkiaan biomonitoroinnissa on mukana pari- ollut korkeita arvo-
kymmentä henkilöä, jotka opettavat tai osallistuvat ja, on pysähdytty
järjestelyihin kuudella eri simulaattorilla. Myös tekni- miettimään mistä
nen huoltohenkilöstö on biomonitoroinnin piirissä, ne johtuvat.
eivät pelkästään savusukeltajat.
Sisäpalosimulaattorissa poltetaan edelleen lastu-
Pelastusopistolla opettajien pukutilassa on kaappi, levyä, jonka käytöstä on keskusteltu. Lastulevyä käy-
joka sisältää ohjeet ja välineet biomonitorointiin. Näy- tetään, sillä sen polttamisella saadaan palofysikaaliset
te otetaan virtsasta, ja näytteiden säilytystä varten pu- ilmiöt parhaiten kuvattua pelastajaopiskelijoille.
kuhuoneessa on myös erillinen jääkaappi.
– Biomonitoroinnin perusteella pystymme polt-
Harjoitusalueelle lähtevä opettaja antaa virtsa- tamaan sitä työturvallisesti. Jos testeissä lastulevyn
näytteen aamulla töihin tullessaan ja illalla töistä läh- poltto näkyisi hälyttävänä, aivan varmasti sen käyttö
tiessään. Näytteiden mukana laboratorioon lähteen lopetettaisiin.
tiedot harjoituksen luonteesta, poltetusta materiaa-
lista sekä suojavarusteista. Laboratoriosta tulokset – Palotalossa poltetaan vain puhdasta puuta ja si-
toimitetaan työterveyshuoltoon. mulaatiot ovat toista luokkaa kuin kymmenen vuotta
sitten. Voidaan sanoa, että tältä osin harjoitukset eivät
– Näytteenotto ei ole päivittäistä tai pakollista, ole niin laadukkaita kuin ennen, mutta kyllä työturval-
vaan jokainen opettaja huolehtii itse näytteenotosta lisuuden huomioiminen on tärkeintä. Meillä opettajil-
vuoden mittaan, oman arvionsa mukaan, Ismo Huttu la saattaa hyvin olla yli sata savusukellusta vuodessa.
kertoo. Jos edelleen tehtäisiin vanhalla tavalla, takuuvarmasti
henkilöstössä olisi sairastuneita.
Suunnitelman mukaan näyte otetaan kerran vuo-
dessa jokaisen simulaattorin osalta, joiden käyttöön
opettaja osallistuu. Opettaja itse päättää ajankohdan,
milloin näytteen antaa.
Vuosittain tehdään biomonitorointisuunnitelma,
jossa käydään läpi edellisen vuoden tuloksia ja mieti-
tään tulevan vuoden painopistealueita. Tälle vuodelle
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
