Page 31 - PA0117_issuu
P. 31
31 ALTISTUMISTUTKIMUS
Yksinkertaisia askelia Altistumisen entistä parempi ehkäisy ei välttämättä
kohti Puhdas palo- vaadi isoja rahallisia panostuksia. Varsinkin alkuvai-
asema -mallia heessa päästään eteenpäin aika yksinkertaisia asioita
miettimällä. Marttila löytää lukuisia esimerkkejä:
PELASTUSLAITOSTEN omat työsuojeluorganisaa-
tiot ovat työterveyshuoltojen tapaan ytimessä, kun al- – Mihin ajoneuvot sijoitetaan tilannepaikalla?
tistumisen ehkäisyä kehitetään. Pohjois-Savon pelas- Monesti ajetaan turhan lähelle palopaikkaa, jolloin
tuslaitoksen työsuojelusta Neulamäen paloasemalla tuulen kääntyessä konemiehet ovat alttiina savulle.
järjestettyyn koulutustilaisuuteen osallistui muun mu- Jos on mahdollista, tulisi ottaa vähän enemmän etäi-
assa työsuojeluvaltuutettu, paloesimies Jari Marttila. syyttä. Letkua veden toimittamiseen kyllä riittää, siitä
ei ole huolta.
– Koulutus vahvisti sitä ajatusta, että altistumi-
sen ehkäisy on hyvä asia. Puhdas paloasema -mallista – Huoneistopalon jälkeen toisen sammutusauton
tiesin jo entuudestaan, sillä olemme käyneet tutus- henkilöstö käy ilman paineilmalaitteita vilkaisemassa
tumassa siihen Keski-Suomen pelastuslaitoksella, palanutta asuntoa, vaikka todellista tarvetta ei olisi.
Marttila kertoo.
– Pidetäänkö jälkiraivauksessa paineilmalaitetta
Pohjois-Savossa omaa puhdas paloasema -ajatte- päällä? Fyysistä lämpöä tai käryä ei enää ole, mutta
lua on tarkoitus pilotoida Iisalmen paloasemalla, jolla myrkylliset aineet ovat edelleen ilmassa. Niitä ei vaan
Marttila itse työskentelee. Palomiehille on jo hankittu näe eikä haista.
uudet kalvoasut, jotka vähentävät altistumista. Van-
hat sammutusvarusteet jäivät varakamppeiksi — ne ” Savussa ja noessa
säilytetään henkilökohtaisissa varustekasseissa, jotka on vaara, jokainen
nostetaan aamulla valmiustarkastusten yhteydessä altistuminen on liikaa.
ajoneuvoon.
Altistumistutkimuksen johtopäätöksissä esitettiin
– Itse puhdas paloasema -toimintamallia ei vielä suojavyöhykeajattelun tuomista myös huoneistopa-
ole syvällisesti sisäistetty. Meiltä puuttuu vielä kalus- loihin. Marttilan mielestä se on harkinnan arvoista,
toa ja pesukoneita. Pieniä teknisiä ratkaisuja joudu- sillä suojavyöhykkeet toisivat tilannepaikalle selkeän
taan tekemään paloaseman tiloissa. Kun hankinto- vaara-alueen luokittelun.
ja on tehty, valmistellaan ohjeistus ja koulutetaan
porukka. Sen jälkeen toimintamalli otetaan käyttöön, – Yksi käytännön kannalta kieltämättä hankalia
Marttila esittelee. ovat metsäpalot ja vastaavat palot tiloissa, jotka eivät
ole rajattuja. On lämmintä ja hikistä, jolloin yleensä
Iisalmen paloasemalla palomiehillä on henkilö- usein riisutaan takki ja ollaan t-paitasillaan, nokisa-
kohtaiset varustekassit, joissa on sijoitettu toinen teessa. Tähän joudutaan miettimään asuvaihtoehtoja,
sammutusvarustesetti. Marttila sanoo.
Työnantaja vastaa siitä, että työpaikka on työnteki-
jöille turvallinen ja terveellinen. Työnantajan tulee olla
tietoinen työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden
hallinnasta sekä huolehtia siitä, että työntekijöillä on
tarvittavat tiedot ja taidot tehdä työnsä turvallisesti.
Työntekijöiden tulee noudattaa työnantajan anta-
mia määräyksiä ja ohjeita sekä työtä tehtäessä huoleh-
tia omasta ja muiden työtekijöiden turvallisuudesta.
Paloesimies Marttilan oma palomiesura käynnistyi
kesämiehenä 1987, jolloin lainsäädäntö, asenteet ja
varusteet olivat toista luokkaan nykyiseen verrattuna.
– Mitä enemmän silloin oli nokea naamassa, sitä
parempi palomies oli. Nyt tiedostetaan, että savussa
ja noessa on vaara, jokainen altistuminen on liikaa.
Oikeaan suuntaan on menty. Myös työterveyshuollon
rooli on kehittynyt perusmittauksien ottajasta entistä
aktiivisempaan suuntaan.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
