Page 15 - VSV_2_24_lowres
P. 15
Lataaminen sukopistorasiasta Kiinteän latauslaitteen tehon määrittää se, miten pak-
Kaikkien ladattavien hybridien ja täyssähköautojen sut johdot laitteeseen on laitettu sekä talon sulakekoko
mukana tulee johto, jonka toinen pää sopii tavalliseen eli millä teholla sähköä on käytettävissä. Lataushybri-
kotitalouspistorasiaan eli sukopistorasiaan ja toinen dissä latauslaitteelle riittää yleensä 1 x 16 ampeerin su-
pää ajoneuvossa olevaan latausvastakkeeseen. lake. Jos auto pystyy vastaanottamaan 22 kW:n tehoa ja
autoa halutaan ladata täydellä teholla, tarvitaan 3 x 32
Koska tavallisia kotitalouspistorasioita ei kuitenkaan ampeerin sulakkeet.
ole suunniteltu kestämään pitkäkestoista kuormitusta
suurella sähkövirralla, on tällaisten latausjohtojen virta Latausteho riippuu myös latauslaitteen rajoituksista.
yleensä rajoitettu 8–10 ampeeriin, vaikka periaatteessa Sähköasennuksen yhteydessä voidaan latauslaitteel-
kyse onkin 16 ampeerin pistorasiasta. Lataustehoa on le annettavaa sähkötehoa rajoittaa. Latauslaitteeseen
myös usein mahdollista rajoittaa suoraan auton lataus- voidaan myös kytkeä dynaaminen kuormanhallinta.
asetuksista. Dynaamisen kuormanhallinnan ansiosta kiinteistön
pääsulakekokoa ei tarvitse välttämättä kasvattaa, jol-
Jos auto on esimerkiksi iltakuudesta aamuseitsemään loin jakeluverkkoyhtiön kuukausittaiset perusmaksut
latauksessa kotitalouspistorasiassa, 10 ampeerin virral- voivat olla edullisempia. Dynaamisen kuormanhallin-
la latausteho on 230 V x 10 A = 2,3 kilowattia. 13 tun- nan avulla autoa ladataan vain silloin, kun sille riittää
nissa energiaa siirtyy 30 kilowattitunnin verran eli noin lataustehoa. Näin ei tarvitse erikseen miettiä, voiko
150 kilometrin ajontarvetta varten. Jos päivittäinen au- saunaa tai lämminvesivaraajaa lämmittää yhtä aikaa
ton käyttö on tyypillisesti alle 150 kilometriä, riittää ta- auton lataamisen kanssa.
vallinen kotitalouspistorasia normioloissa lataamiseen.
sähköauton lataustavat
Jatkuvaan päivittäiseen käyttöön ei suositella nor- 1 tilapäislataus
maalia kotitalouspistorasiaa. Lataukseen käytettävä
pistorasia kannattaa aina tarkastuttaa ammattilaisella Tavallinen kotitalouspistorasia tai voimavir-
ennen käyttöönottoa. Näin voidaan varmistaa, että joh- tapistorasia kotona, mökillä tai kyläilyreis-
tojen liitännät ovat kunnossa, johdotus on tehty mää- sulla.
räysten mukaisesti, eikä pistorasia ole kulunut. 2 peruslataus
Peruslataus kiinteällä latauslaitteella Erillinen kiinteä latauslaite kotona, kauppa-
Koska tavallisesta kotitalouspistorasiasta lataaminen ei keskuksessa tai parkkihallissa.
ole pitkällä juoksulla sähköturvallista, on suositeltavin 3 pikalataus tai teholataus
tapa auton lataukseen aina kiinteä latauslaite. Lataus- Pikalaturi esimerkiksi huoltoasemalla tai
laitteissa on usein kiinteä kaapeli, jonka toisen pään la- muilla latauspaikoilla.
tauspistoke sopii auton latausvastakkeeseen. Latauslait-
teiden liittimet on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön Omavoimalta saat latauslaitteet kotiin ja yritykseen
jatkuvalla virralla. niin kiinteällä asennuksella kuin suoraan voimavirta-
pistorasiaan. Huolella valittu latauslaite mahdollistaa
Kotilatauslaitteet maksavat yleensä noin 500–2000 dynaamisen kuormanhallinnan, oman aurinkovoima-
euroa. Kiinteän latauslaitteen saa asentaa vain sähkö- lan tuotannon hyödyntämisen ja latauksen automaat-
alan ammattilainen asianmukaisine urakointilupineen. tisen ajoituksen pörssisähkön edullisemmille tunneille.
Latauslaitteita on mahdollista hankkia myös suoraan www.omavoima.fi/sahkoauton-lataaminen
voimavirtapistorasiaan liitettävänä mallina, jolloin la-
tauslaite on helppo ottaa mukaan. Erillisellä latauslait-
teella lataus on helppoa kotona ja sähköauton ”tankki”
on joka aamu täynnä ilman erillisiä latausreissuja.
Latauslaitteen latausteho
Latauslaitteen latausteho riippuu monesta eri seikasta.
Auto pystyy ottamaan vastaan virtaa vain tietyllä la-
tausteholla, auton sisäisestä laturista riippuen. Monessa
ladattavassa hybridissä tämä teho on 3,7 kW ja myös
täyssähköautojen latauksen vastaanottokyvyssä on
merkkikohtaisia eroja.
