Page 18 - Allergia-Iho-ja-Astma_nro-1-2025
P. 18
TUTKITTUA TIETO ASIANTUNTIJA
ASIANTUNTIJA
ITTUA TIETOA • A • TUTKITTUA
TIETOA • TUTK
KhtouuBsoliikvloeealsottutguasivtsatueallktevslraäginäviakaytkilekoeeivesaaitäntKosketusallergiat aiheuttavat etenkin työikäiselle väestölle merkittävän tautitaakan,
sanoo kosketusallergiasta väitöskirjaa valmisteleva tohtorikoulutettava, ihotautien
astman hoitoonja allergologian erikoislääkäri Ville Wikström Oulun yliopistosta.
Toistuvat pahenemisvTaEKihSTeIe: Etsjsai vkanordteirsPolnoeitgablettihoidon jatkuva
tarve ovat merkki siitä, että biologisesta lääkevalmisteesta voisi
olla hyötyä vaikeaa astmaa sairastavan potilaan lääkehoidossa.
TEKSTI: Essi Kähkönen
Kosketusallergiat aiheuttavat yhteis- On huolestuttavaa, että jo lapset altistuvat
kunnalle merkittäviä kustannuksia muun muassa liima-aineille. Niille altistu-
ja sitä poteville paljon inhimillistä taan esimerkiksi tekoripsien ja tekokynsien
kärsimystä. Kosketusallergian vuoksi moni käytön myötä.
joutuu jättämään työnsä ja opiskelemaan
uuden ammatin. Alidiagnosoitu vaiva
B– On erittäin tärkeää, että kaikki ihmiset
Ville Wikström, tohtorikoulutettava, Omassa työssään sekä työterveyslääkärinä
saataisiin piiodleotgtyisäettyläöäekläkmeeätsosävamt kuuklalannaa. rvoi- Oulun yliopisto; ihotautien ja allergolo- tuetkttiämiuhkostiaau,tjioläisäskaäbriionläoWgisitkesntrlöäämkkoenidheuno-
Mikäli koskneetnusaaplluervgaiiakeoanntaysötpmearäninläeänk,e- gian erikoislääkäri, työterveyshuollon homitaontunluotk,seetttäovkaotsokleletuestatloleivrogtiuatnolaiirseeitlevat
ihminen vohiokiednotsiseas.jNatikidaeanntyekhyoisaesstsmäatsysöas- vauikseeiannkaässtmi-iahnohttouimdoinssaa.. Biologiset lääk-
kjntsoiäualuäa–lonlnteruPkpklhp,tmkaeuaeokiaei,elhenriuhrlvjstTitutio,etntsaimusaslssaWnihietvohkte,emukamanitveimnnuiakaetimiilmtlssnieäktnälsteuyarätorvaieäkiaösiköraannvtnmonetmineäihshkskynoetkeaooueksklveimlnluiuvsdaaaadtiihaumaneuailnoköa.ksnniknsematSloammlaaikleepolalapnmueuhniuokaalriolaeta.nutagabkeslkanii.liitnenaanaoemrtatkntljuiyaouaaitpahlnlgtmneiväonitmhsäsietoi.nesiedhiaiisttvrnuekakelanaäk.äuilttsänvaäeko-vn-iäl-t erikoislääkäri, Mehiläinen. ttktsvraiaäuenäeiKkhvatrsbvsrhenuasleosi–aglutiesäoeamayK–dkisMtivmatnsmdktäpeitääOamleahyieeäulmoshkmonegötn.oindätoueisnkäisoiheräuslrndsntieoarlnäutnoaesloeäsiosuepoilstkojtoänvlimtootnlaerii,ääeilurnenärthtomitjoeuugaiavkpiiesssnniii.itoäutonnlseetnkaeiPtusaiplmkeeivyssksoaothmmääntuaapkänmtleieneui,oviosiuetilmsliijtitrmaoikkässatvkaäkiatustsäosavoaäätäntiaeiksisanassiiähieäpsksänrtks,niihutelmovaerevev.ääiietdttttouäthtiäkuitut,anuältioääeaiasr.Kskmtvntrraeitakkesaläväalhtlluieatlueaelilmetväetknilptipkträoortvsuieägpaegkhiklarmvksiiriiieiiajs-aau-okaniaäainhnsovti.ttoiaeästrso--ani-
Paula Kauppi, keuhkosairauksien ja
yleisyys johtuu Wikströmin mukaan siitä,
TuorAnsseaieivlnlntue–uäoTMtrpnkygoytiöjmeelötayleseouyrlatpknviussipetelmeeyimesjhssanaaldaao-smuikaiterkoomkiesknäeseestenmke,vnrikräsoeieahsosrtkmentaiioniimpksoieviaeaknätnesttnuesijtaenhaanikuäoo-nmsaai-s- allergologian erikoislääkäri, dosentti,
HUSin Tulehduskeskus että käKdäetyotvöastseänsjiommusäeisaenmäpkoi sketuksissa
ympäristbömiomloegkienmeinkalaäläiaklteisteisiin. Oirei-
jälkeen se alkoi laskea. Nousu oli selvempi
titilarsatoukkseiretnojoa, aeltlteärgvouloosgiinaan2e0r1ik6o–is2l0ä2ä0käri, namisuikllsae. nKaokskymetumseanlleenrgviauaodaiehneaujtatlatnaeviutao- levat kädet aiheuttavat tohtorikoulutettavan
koskdetousseanltlteirPgiaauolali KmaeulupvpaimHmUSoijnenTujälelkhedeuns- alsleilrtgae2e0n0e9ja–2t0av19at.tTiiuntkeitmenukkisnesksoaskmirejtaititkiiansta Kamuuppkai aknormosetrakai,tetätvtäääbieolläomgiäsnilllaaaldääukn- ja työ-
toisekkessikyulekisseinstaa.mmattitaudin syy. Työpe- nayilsöpsoptoiltaiilalliadseenkoäirlieimet,ap-aaihneenisetma kisuvmaihmeaeltl,a- kekilylävyeni olaleskjautakoussseaikmamanilrloeoploiatijloakilaleis.en
räisen kToäshkäetnutsuatlkleimrguiakdsieaegnnoosoaslilnistsuaii 6tu4ona kiknäysutektutypjuenolkeollrat.isonitablettikuurien astm–apNoätmilaäainhlmääikseetheoiivdäotsvsäal.tStäemn äsitjtaäasnaa
aikanvaaihkeieama aanstmylai a60sa0irhaesntakvilaöaäp. otilasta mWääikrsätsröekmä saanntiomoikorleovbailnäsäakihtyukosleisnsataanrve net,arjopielleakosni tteohiostkuavsitaaphaohietonaemoiirseviasiiihnesiata, ,jos
WHikUstSr-öamluejealthaä.nen tutkimusryhmänsä kotuskoentauasaikllaenrag.ian yleisyydestä suomalai- hylöäätykväärti beiioolsoagaiseisptäaillläääkkkoeskisettäu. sallergiaa
on tutkinut työikäisten suomalaisten kos- sessaOvsäaetsutötksismä.uVkasieknkpaodtiialaginstoaoksäityltatiskmivuautn
ketusallergioiden esiintyvyyttä vuosina vuläoädkeeshtaoi2d0o1n6oehteelelnapoämina,liktsousmkeatbuisaaljlaeogisaat n–iidOenntatavualsltiastllaa,.että moni astmapo-
1998–2021.HTUäsSsä-tauintekiismtousssa olinnmjausksaana eiavnätti-oIlLe5h- ätanieInL5mRu-rkyahamnäsaänväkhueunluevmiaäsbsiäo,- tilasEktoeknekeinpatyhöepnaeimkoisivllaaihkeoesnkeetsuimsaellre-rgian
sairaaloaiideemn iphioetnautiuetnkpimoliukslinteiknoikllaa nssa päloingvisaiastloäiänk.keitä – joko mepolitsumabia, kitkusni sniiitsetapmöliynaeiknaoalnissieeknäspiaortvieosisseanantärkeää.
todetut kosketusallergiatapaukset. Niitä oli r–esUlitussuima kabemiaitkaai ableenjaratuliltesuemkoakboiaa. jan, ja heng–itJyosstieepinäfielyktkiootsak.eNtuiisdaellnerligsiäaksstai syntyy,
kaikkHiUaaSnin2t6u t7k0im1 kuakpsepeanleattrav.ioitiin vaikeaa jos E–UHrUaSjoinitttauatkjiomnukkinseknemtuiloksaavlainstaksäiyttöä, usoelaismi ptyiöpnatheeknijeämläihsveateihtteävvuäotydöetsesravjeayshuol-
– Tausttmkiamaussaairiaksatnaavikaopsokteitlauistaalrleerkgiisoteidrietnutki- tohisyivainilmvaasatanatuviua,tialiaelmle.pKiaoksaknetsuasinavlläelrigsiiäassa
esiintyvyys nousi vuoteen 2016 asti, jonka on siten kyse alati vaihtelevasta ilmiöstä. losta eteenpäin jatkoselvityksiin. Yhtä lailla
5 4 | A L L E R G I A , I H O & A S T M A | 2 / 2 0 2 4 | allergia.fi
18 І ALLERGIA, IHO & ASTMA І 1/2025 I allergia.fi
