Page 18 - Allergia-Iho-ja-Astma_nro-2-2025
P. 18
TUTKITTUA TIETO ASIANTUNTIJA
ASIANTUNTIJA
ITTUA TIETOA • A • TUTKITTUA
TIETOA • TUTK
Mitä lääkäreiden
tuBliivoalioktttugaylivisosueoiktstisleeäiitäsvätkaäaki?keeeatn
Valtaosa iktyooseista on lieviä, eikä sairaus juurikaan vaikuta
potilaan arkeen. Vaikeammissa tapauksissa potilas tarvitsee
astman hoitoonsäännöllistä hoitoa ja tukea ihosairauteensa.
Toistuvat pahenTeEmKSiTsIv: TaeiihjaeKeimt pjaimkäkoirjtaisElolinTuitrajabnlmeatatihoidon jatkuva
tarve ovat merkki siitä, että biologisesta lääkevalmisteesta voisi
P erinnölliset oikltylaooshitymöutoydoästavvaatikeaa astmaa sairastavan potilaan lääkehoidossa.
kliinisesti ja geneettisesti heterogee- TEKSTI: Essi Kähkönen
nisen ryhmän synnynnäisiä ihon
sarveistumishäiriöitä. Iktyoosien tyypillisiä
oireita ovat ihon hilseily ja/tai paksuuntu-
minen, usein myös ihon punoitus, eroosiot
ja kuivuminen.
– Ihotautilääkäreiden on hyvä muistaa
potilasta tutkiessaan, että iktyoosien vaike-
Busaste voi vaihdella huomattavasti riippuen
Ihotauteihin ja allergologiaan eri- tutkimuksia, joissa biologisten lääkkeiden
sen tyypistäi,osloagnioseotilhäoätkakueteetihoivnatjakuallllaerngaor-voi- koistuva lääkäri, lääketieteen lisen- vhaoiiktoeatIuhntlloiäoaetäkstatskemueäettranioien,vtnaohapthjoauoitdolalalorelilisese,styTragtle.ioloiBäjiavliäoookKgltoäuiigmarniinsl,paeleiiätmsräeliäkätkäokekii--,s-
logiaan eriknoeinstuapvau lväaäikkäerainEalslitmTuanrjlaänämkea- a siaatti, Elli Turjanmaa, Tampereen keet vTäahmenpseivreätesnekyälioopmisatsosallitnuetknimsauikra- ala.
Tampereenhyoliiodpoissstao.lNlisiiednensatierahaolaanstimhaostsaau- sessamme että aiemmissa tutkimuksissa
dtjthtondouiäniaaiemtatk–iantusgteaniäetNnapsskknpslhpkrspaaeiaoeooyieaeksiiv,onlkkmeaorhlnrkletujti–TistuttutosäyektäiovaiyiuuslMitslsä,sinplaaanoikekstoiktpejeoianuyaiktimoaspnihvynmemllönstuiiisyleeiremnlkkeiesilolusiyrnieeänktaai.tseiuattjpeksrätäolavnTauaessäthivsskpäraaaantalnvtiemhioenteimihe.rsäieöshmhläihskksnoesitdnvlaenoäoeedaklktavaooimikvneuiasmudasarahdninieiuiyhrknmeuisnnodimkketyksksnjikpnioäaseeeäestioteeaemkalnaitnyknnpkool,larptnomiveitrhniuhhyksrnaajluäooiioleaaetjeamamhsabavoksirsleoaknak.iulieointtlaadnosmeilomtlnknitlaeeyntlipsojeuiosautnieaaaoevrisaelglgnnemknnägeosivangnimneathossäevvoinsoueejesjldheaoaiäeaoetnohtir-uekraikrsngeislk--nsjak.ääiiiäeooaltatsävsnam,äsenk-oavn-aiiäl-s-t- yliopistollinen sairaala.
atttvriäaunäirkkhjvsbvrhonasouuii–gleislkäoe–iisisuMtmmattksseäpetmHlauiyilälmnoakloeöl.eiäoktkoophäiseoäkilirinopatnrldntsaloäsiuuuaeappsjmäo.oeotnsoaa,tlunmnäyhkniäjakpöiiesvmniuoouosnntaiusiupläeivlyrsskltmnnäaeueapkuiitneuviokieuatmsn.itroeijutvakiJamtiusaovtäätnipsaianisiuhp.aass,kriktemnovTeuviäiekaltsutäsääist,iatlmomäasiaya.Khtnrrroiaaäälävoitlomun,neaevsvlptjläiooataaotmpahiaklaisisiektijuem-euanisouatiyjtianöotjsja-a,
mosomissa periytyviin iktyooseihin saattaa iktyoosi heikentää usein potilaan elä-
liittyä hermoston kehityshäiriöitä, jonka
takia varhainen diagnoosi on tärkeää. mänlaKatäuyat,öksossäkajoihuo sveaaatmii ppäi ivittäistä
rasvaustba,iovaloikgeiinmemnisläsaäikketyooseissa
mLiOeaavsPstläalaae.iukrlNlgltaayoooiKHloonoaUgns3uiiS0apeainnprptoiroeT,aorukoasieklepeaounthpoihtsdioikllsuläpoastäpsakikaikesäitiersyrhasiko,tuouasdkistiossthsiuveoeumntntl-utjaat-i,a
useita kertoja päivässä, Turjanmaa
garista eli tavallista iktyoosia sairastavista
erikoriasuläkäskieänrijTaeailjlaerKgoimlopgiiamnäekriikToaimsläpäekräerein, onmautkosoepnpaisktyamihmoettnuemn avau,ojdaeNneathjaeltratovnuion-
yliopdisotsoelnlistteinPsaauirlaaaKlaanupihpoitaHuUtiSeinn Tpuolleikhldi-us- oisrieltyah2ty0m09ä–s2s0ä1o9n. Tmuytköismeurkiassetsesiastkairajtaotptiiiana.
nikalktea.skuksesta. y–löIskptyootisliasidveunlgoairriekeste,llpeaohnentyemypiislvliasithäeet,
TurjanTmähaäanjtauKtkiimmpuikmseäekni housaolmlisatuutit6a4vat, kokräoystteuttnyejeetnikhoorptiosiomnuittabkälemttmikueunrisiesän ja Katouptepaiak.orostaa, että biologisilla lääk-
että ovsaaiksseaaaikatsytomoasaeissatairpasottaivlaaaallpaootinlaostiraeita jamlkäaäproähsjeisksäa.aTnätihmäinkriokbtyiloäoäskiiitnyklisiettnyvtaärvheil- keillEäteeinoklienjaktuktoinssaankaoanntroodoeltitaujookleavisaennyhtey-
muisHsaUkSin-aleuliemelitsas.ä kuin ihossa. Näitä setiulyonoanatiykyapniall.isesti jauhemaista. Lievässä asdtmesaspäoatlielanatunnläeäekseeehnoiedloämssaä.nSlaeantusiujanaunseissa
kutsutaan syndroomisiksi iktyooseiksi, ja iktyoOossaistsuatkihimo ueiksveänlttpäomtiälattiästkauktäiysettliaminu-un netu, jtokiilmlauoknsitsosias.tuvia pahenemisvaiheita,
niihin liittyy usein kehitysvammaisuutta ja kaläaänk,ekhuonidtoanasoahteololappoimneanlitishuomttaubmiaajakuostiasee hyöt–yvKäuttbinioalovgoiisivsatiahldäeälklkaeeirsitäik. tyoosityy-
neurologisiaHoUirSei-ttauttaki mimuuitas flyinysjiasisäspaoik- läahnetsi-aILin5a-,taläiäIkLä5rRi-trmyhumisätäunttakvuautl.uvia bio- pe–iOssnä,tamvualtltiasteat,eentktäinmNoentihaesrttmoanpino-oireyh-
keavuuakiseiam. Ipktiyeonostiusytnkdimrouomstiea novkataenssi-sa logisia lääkkeitä – joko mepolitsumabia, tiltaysmkäoäkeseaipraashteanveatmkiosvkaeivhaeteknuetsinimaneru- sein
merkiksi Conradi-Hünermann-Happlen, reslitsuImkatybioaotasiibvenoriavlitasiukmuatbtiaa.a kivkasirssiinitehpaönlkyaailkaanaan, nsuekkäkupmotiiestsasahaäniritsevänä
– HUSinetulätkmimäunkslaenattuulousnvastasi
NethHerUtoSinnintu, tSkjiömgurekns-eLeanrassrevnioiintiijna Kvaeirkaetai-a hejangeiltäymstäienilnafaetkutuiontav.aNikiiudtetanvlaisnäaktsei kijänä,
tis-icahstthmyaoasissa-direaasftnaveisasp(KotIiDla)ita-orierkeiyshtetyrimtuättk.i- Suhuyrviinn ovsaastiakatvyioao, saeieismtapoianklaienvsiaäi,neviävläistikää usKeiammppiimpäakhiehnuemomisavuaithtaeav. uodessa ja
Myös X-kromosomaalisiin eli X-kro- ne juuri haittaa normaalia elämää. On Joissakin iktyoosityypeissä tarvitaan pak-
5 4 | A L L E R G I A , I H O & A S T M A | 2 / 2 0 2 4 | allergia.fi
18 І ALLERGIA, IHO & ASTMA І 2/2025 I allergia.fi
