Page 21 - Kajaanin_terveysaseman_alue_RHS_06042021

4.1 Magnus Schjerfbeck Nummelan parantola Nurmijärven Röykän kylässä. (Kuva Finna / Museovirasto).

Arkkitehti Magnus Schjerfbeck (Svante Magnus Schjerfbeck) (1860-1933) val-
mistui Suomen Polyteknillisestä opistosta vuonna 1881. Opiskeluaikanaan
hän oli työskennellyt harjoittelijana F.A. Sjöströmin toimistossa vuosina
1879-1881. Heti valmistuttuaan hän aloitti uransa Yleisten rakennusten yli-
hallituksessa. Hän toimi alkuun viraston ylimääräisenä arkkitehtina ja myö-
hemmin yliarkkitehtina aina vuoteen 1926 saakka. Magnus Schjerfbeck oli
taidemaalari Helene Schjerfbeckin veli.

Magnus Schjerfbeck tunnetaan ennen kaikkea julkisten rakennusten, kuten
koulujen, sairaaloiden ja kasarmien, suunnittelijana. Hänet valittiin Suomen
ensimmäiseksi sairaala-arkkitehdiksi. Schjerfbeckin suunnittelemia sairaala-
rakennuksia ovat mm. Joensuun yleinen sairaala (1896), Diakonissalaitoksen
sairaala (1897), Oulun kunnallissairaalan yleisosasto ja tarttuvatautisten
osasto (1900), Tampereen yleinen sairaala (1909), Kuopion lääninsairaalan
kirurgisen osaston rakennus (1910) sekä Auroran sairaala Helsingissä (1914).
Myös Pitkäniemen keskusmielisairaala Nokialla (1900) ja Nummelan paran-
tola (1903) ovat Schjerfbeckin suunnittelemia. Lisäksi Schjerfbeck suunnitteli
lukuisia kouluja, joihin kuuluvat mm. Hämeenlinnan normaalilyseo (1886) ja
Joensuun suomalainen tyttökoulu (1912).

Magnus Schjerfbeckin arkkitehtuurille ominainen tyyli on uusrenessanssi.
Hänen myöhemmissä töissään on piirteitä jugendista ja uusklassisismista.
Esimerkiksi Nummelan parantolassa vuodelta 1903 jugendiin viittaavat ra-
kennuksen linnamainen yleisilme ja yksityiskohtien muotoilu. Tampereen
yleisen sairaalan rakennuksissa on jugendin ja klassismin piirteitä.2

Tampereen yleinen sairaala. (Kuva Finna / Museokeskus Vapriikki).

2 Arkkitehtuurimuseo, https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/magnus-schjerfbeck/ (lu-
ettu 14.10.2020); Tuiranpuisto. Rakennushistoriaselvitys 2018, 130.

21