Page 32 - Kajaanin_terveysaseman_alue_RHS_06042021

4.6 Jussi Paatela Jussi Paatelan suunnittelemissa sairaalarakennuksissa hänen käyttämänsä
muotokieli muuttui vähitellen klassisistisesta puhtaaksi funktionalismiksi.
Arkkitehti, professori Jussi Edvard Paatela (entinen Pavén) (1886-1962) val- Funktionalismi soveltui hyvin kehittyvän lääketieteen tarvitsemiin rakennuk-
mistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakouluista vuonna 1911. Myös Jussi siin. Puhdaslinjainen, pelkistetty arkkitehtuuri sopi erinomaisesti hygieniaa ja
Paatelan veli, Toivo Paatela, opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistui valoisuutta tavoitteleviin sairaalarakennuksiin. Paatelan sairaalasuunnittelu
arkkitehdiksi vuonna 1914. henki arkkitehtuurin uusia taloudellisuuteen, terveellisyyteen ja tehokkuu-
teen tähtääviä päämääriä.
Uransa alussa Jussi Paatela teki ajan tavan mukaan monia opintomatkoja Eu- Jussi Paatelaa arvostettiin myös opettajana. Hän toimi Teknillisessä korkea-
roopan maihin tutustumaan paikalliseen arkkitehtuuriin. Valmistumisensa koulussa rakennusopin lehtorina vuosina 1923-1930 ja vuonna 1930 hänet
jälkeen hän työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina nimitettiin oppiaineen professoriksi. Tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle
1914-1918. Vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen jäämiseensä asti eli vuoteen 1949 saakka. Paatela oli myös Teknillisen kor-
arkkitehdiksi. keakoulun vararehtori vuonna 1940 ja rehtori vuosina 1943-1946. Jussi Paa-
tela toimi myös monissa ammattikunnan etuja ajavissa luottamustehtävissä.
Vuonna 1919 Jussi Paatela perusti nuoremman veljensä Toivo Paatelan Hän kuului Suomen arkkitehtiliiton hallitukseen ja toimi vuosina 1923-1933
kanssa arkkitehtitoimiston, joka oli toiminnassa vuoteen 1930 saakka. Paate- sen puheenjohtajana. Hän oli Lisätyn rakennushallituksen jäsen vuodesta
loiden suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Tampereen vanha pääkirjasto 1936 lähtien, Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen hallituksen jäsen vuodesta
(1925), Helsingin yliopiston anatomian laitos (1928), Atlaspankin talo (1929) 1943 lähtien ja Rakennusalan standardisoimistoimikunnan jäsen vuodesta
sekä Kinkomaan sairaala (1930), Muhoksen Päivärinteen parantola (1931) ja 1942 lähtien. Hän myös kirjoitti runsaasti moniin rakennusalan julkaisuihin.6
Ahveniston parantola (1932). Heidän arkkitehtuurinsa edusti vielä tuolloin
1920-luvun klassisismia ja sen muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. 32

Jussi Paatela perusti oman toimiston vuonna 1930. Hän oli jo tuolloin saavut-
tanut asiantuntijan maineen sairaalasuunnittelijana, minkä ansiosta hänet
valittiin Lääkintöhallituksen rakennusosaston päälliköksi. Tässä tehtävässä
Paatela toimi vuosina 1930-1936. Tuona aikana hän laati esimerkiksi Helsin-
gin yliopiston naisten sairaalan (nykyinen Meilahden sairaalan naistenkli-
nikka) (1934), Turun lääninsairaalan (1938) ja Porin yleisen sairaalan (1937)
piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati muun muassa Suomen Pu-
naisen Ristin sairaalan (nykyisen Töölön sairaalan) (1934), Kotkan naistensai-
raalan (Kotkansaaren sairaalan) (1938), Kiljavanummen parantolan (1939),
Muurolan keuhkotautiparantolan (1951) ja yhdessä arkkitehti Olli Pöyryn
kanssa Pohjois-Karjalan keskussairaalan (1953) piirustukset. Jussi Paatelan
asiantuntijuutta sairaalasuunnittelijana arvostettiin myös kansainvälisesti.
Esimerkiksi vuonna 1950 hänet kutsuttiin Maailman terveysjärjestö WHO:n
arkkitehtiasiantuntijaksi Geneveen.

6 Arkkitehtuurimuseo, https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/jussi-paatela/ (luettu
10.11.2020).