Page 140 - kartanonomistajien_kajaani_otava
P. 140
KORTTELI KÄRPPÄ
BRAHENKATU 14
Kajaanin pappila on sijainnut Brahenkadun ja Kirkkokadun kulmaton- joka alun perin vuonna 1850 oli rakennettu pappilan leivintuvaksi, pi-
tilla jo vuodesta 1791, jolloin seurakunta hankki tontin omistukseensa dettiin kuten ennenkin seuroja, pyhäkoulua ja muita hartaustilaisuuksia.
vaihtokauppana kruununvouti Daniel Elfvingiltä. Elfvingin rakennutta- Alkuvaiheessa Kirkkokadun siipi oli matalampi, mutta vuonna 1934 se
ma silloisen Kajaanin ainoa kaksikerroksinen rakennus toimi pappilana korotettiin yhtenäiseksi vanhemman osan kanssa.
1840-luvun lopulle asti. Tuohon aikaan jo kovin huonokuntoisen pap-
pilan yläkerran päätyhuoneessa asui vuokralaisena piirilääkäri Elias Kun kirkkoherran virka perustettiin, myös kappalaisen virka säilyi.
Lönnrot vuosina 1842-1849. Vuonna 1927 pappilan tontille rakennettiin kirkkoherran apulaisen virka-
asunnoksi ”pikkupappila”, jonka ensimmäinen asukas oli kappalainen
Pappilan empiretyylinen uudisrakennus valmistui Brahenkadun var- Arne Vasunta perheineen. Kappalaisen pappilan suunnitteli arkkitehti
teen vuonna 1849. Sen ensimmäinen asukas oli seurakuntaa vuodes- Annikki Paasikivi. Kirkkokadun ja Välikadun kulmassa sijainnut, loppu-
ta 1844 palvellut kappalainen Gustaf Fredrik Högman. Häntä seurasi- vaiheessa seurakuntatalonakin palvellut rakennus purettiin 1970-luvun
vat kappalaiset Frans Napoleon Salonius (virassa 1864-1877), Johan alussa. Sen paikalle valmistui nykyinen seurakuntatalo vuonna 1972.
Zacharias Hartman (1879-1892) ja Johannes Väyrynen (1894-1927),
joka kaksi vuotta ennen kuolemaansa valittiin vastaperustettuun kirk- Vanhan pappilan kohtalo oli sinetöity jo paria vuosikymmentä aiemmin.
koherran virkaan. Hänen seuraajansa kirkkoherrana oli Max Katavisto, Seurakunnan uuden kivisen nelikerroksisen pappila- ja virastoraken-
josta perheineen tuli Brahenkadun vanhan pappilan viimeinen pitkäai- nuksen piirustukset laati arkkitehti Eino Pitkänen, ja uudisrakennus
kainen asukas. valmistui vuonna 1954. Jo tuolloin suunnitelmaan kuului Brahenkadun
tontille rakennettava uusi seurakuntatalo, mikä kuitenkin jäi vielä toteu-
Pappilan ulkoasua muutettiin merkittävästi 1920-luvun puolivälissä, jol- tumatta. Vuonna 1981 kirkkoherranvirasto muutti Brahenkadulta Pohjo-
loin siitä tehtiin vinkkelirakennus yhdistämällä toisiinsa Brahenkadun lankadun varrelle valmistuneeseen seurakunnan uuteen virastotaloon.
päärakennus ja Kirkkokadun varrella sijainnut vanha väentupa. Uusi
yhdysosa toimi seurakunnan kansliatiloina. Vanhassa väentuvassa,
139