Page 140 - kartanonomistajien_kajaani_otava
P. 140

KORTTELI KÄRPPÄ

BRAHENKATU 14

Kajaanin pappila on sijainnut Brahenkadun ja Kirkkokadun kulmaton-        joka alun perin vuonna 1850 oli rakennettu pappilan leivintuvaksi, pi-
tilla jo vuodesta 1791, jolloin seurakunta hankki tontin omistukseensa    dettiin kuten ennenkin seuroja, pyhäkoulua ja muita hartaustilaisuuksia.
vaihtokauppana kruununvouti Daniel Elfvingiltä. Elfvingin rakennutta-     Alkuvaiheessa Kirkkokadun siipi oli matalampi, mutta vuonna 1934 se
ma silloisen Kajaanin ainoa kaksikerroksinen rakennus toimi pappilana     korotettiin yhtenäiseksi vanhemman osan kanssa.
1840-luvun lopulle asti. Tuohon aikaan jo kovin huonokuntoisen pap-
pilan yläkerran päätyhuoneessa asui vuokralaisena piirilääkäri Elias      Kun kirkkoherran virka perustettiin, myös kappalaisen virka säilyi.
Lönnrot vuosina 1842-1849.                                                Vuonna 1927 pappilan tontille rakennettiin kirkkoherran apulaisen virka-
                                                                          asunnoksi ”pikkupappila”, jonka ensimmäinen asukas oli kappalainen
Pappilan empiretyylinen uudisrakennus valmistui Brahenkadun var-          Arne Vasunta perheineen. Kappalaisen pappilan suunnitteli arkkitehti
teen vuonna 1849. Sen ensimmäinen asukas oli seurakuntaa vuodes-          Annikki Paasikivi. Kirkkokadun ja Välikadun kulmassa sijainnut, loppu-
ta 1844 palvellut kappalainen Gustaf Fredrik Högman. Häntä seurasi-       vaiheessa seurakuntatalonakin palvellut rakennus purettiin 1970-luvun
vat kappalaiset Frans Napoleon Salonius (virassa 1864-1877), Johan        alussa. Sen paikalle valmistui nykyinen seurakuntatalo vuonna 1972.
Zacharias Hartman (1879-1892) ja Johannes Väyrynen (1894-1927),
joka kaksi vuotta ennen kuolemaansa valittiin vastaperustettuun kirk-     Vanhan pappilan kohtalo oli sinetöity jo paria vuosikymmentä aiemmin.
koherran virkaan. Hänen seuraajansa kirkkoherrana oli Max Katavisto,      Seurakunnan uuden kivisen nelikerroksisen pappila- ja virastoraken-
josta perheineen tuli Brahenkadun vanhan pappilan viimeinen pitkäai-      nuksen piirustukset laati arkkitehti Eino Pitkänen, ja uudisrakennus
kainen asukas.                                                            valmistui vuonna 1954. Jo tuolloin suunnitelmaan kuului Brahenkadun
                                                                          tontille rakennettava uusi seurakuntatalo, mikä kuitenkin jäi vielä toteu-
Pappilan ulkoasua muutettiin merkittävästi 1920-luvun puolivälissä, jol-  tumatta. Vuonna 1981 kirkkoherranvirasto muutti Brahenkadulta Pohjo-
loin siitä tehtiin vinkkelirakennus yhdistämällä toisiinsa Brahenkadun    lankadun varrelle valmistuneeseen seurakunnan uuteen virastotaloon.
päärakennus ja Kirkkokadun varrella sijainnut vanha väentupa. Uusi
yhdysosa toimi seurakunnan kansliatiloina. Vanhassa väentuvassa,

                                                                          139
   135   136   137   138   139   140   141   142   143   144   145