Page 5 - SV2301_kuopio
P. 5

Teksti: Aino Soutsalmi
                       Kuvat: Jape Tiitinen ja Olavi Korhonen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

    Kuopiolainen kaukolämpö täyttää tänä vuonna pyöreitä.
     Kuuteenkymmeneen vuoteen mahtuu nopeaa kasvua ja
pitkäjänteistä kehitystyötä. Hyvin hoidettu kaukolämpöverkko
vastaa lämmönjakelun tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa uusien

                energiantuotantomuotojen kehittyessä.

9. tammikuuta 1963 Kuopion Energian           Turpeesta metsäpohjaisiin                    lämpöpumppuja, hukkalämpöä tai mah-
kaukolämpöön liittyi ensimmäinen raken-       biopolttoaineisiin                           dollisesti pienydinvoimaa. Investoinnit
nus Kuopion keskustassa. Kaukolämpö-                                                       tehdään 30–40 vuoden perspektiivillä, eli
verkko suunniteltiin alun perin keskus-       Kuopion Energian kaukolämpö tuotettiin       kestäviä ja varmoja ratkaisuja pitäisi pys-
tan, Niiralan, Männistön ja Puijonlaakson     alkuvuosina pääosin öljyllä, kunnes Haa-     tyä tekemään. Teemme valinnat Kuopi-
alueille, mutta kaupungin kasvaessa kau-      paniemelle valmistui turvetta polttava voi-  on lähtökohdista, emmekä kopioi suoraan
kolämpöverkko on laajentunut sen mu-          malaitos vuonna 1972 juuri ennen öljykrii-   muiden ratkaisuja, Lassila kertoo.
kana. Öljylämmitysten vaihto kaukoläm-        siä. Se oli Suomessa ensimmäinen suuren      Hän korostaa kaukolämpöverkon roolia
pöön sai lisäpontta 1970-luvun alkupuolen     mittakaavan turpeenpolttolaitos. Laitok-     tulevaisuuden energiantuotannon rat-
öljykriisistä.                                sen valmistumisen myötä Kuopion Energia      kaisuissa, jotka eivät välttämättä perus-
                                              on luottanut kotimaisiin polttoaineisiin.    tu polttoon. Kattava kaukolämpöverkko
Kaukolämmöllä oli alusta alkaen positiivi-                                                 mahdollistaa sujuvan ja nopean siirtymän
nen ympäristövaikutus.                        – Turpeesta tuli merkittävä polttoaine vuo-  kohti päästötöntä tulevaisuutta.
                                              sikymmeniksi. Vuoteen 2010 saakka yli        – Kaukolämpöverkko mahdollistaa eri
– Kaupunki-ilman laatu parani huomatta-       80 % kaukolämpöön käytettävästä ener-        lämmöntuotantomuotojen hyödyntämi-
vasti, kun päästiin eroon tuhansista kiin-    giasta tuli turpeesta, Lassila kertoo.       sen kestävimmällä ja parhaalla tavalla.
teistöjen tupruttavista savupiipuista. Polt-                                               Verkkojen olemassaolon turvaaminen on
taminen siirtyi Haapaniemelle, jossa se       Nyt turpeen osuus on vähentynyt noin         siis kaikkien suomalaisten edun mukaista,
voidaan tehdä hallitummin, sanoo Kuo-         30 %:iin, kun metsistä saatavaa biopoltto-   Lassila sanoo.
pion Energian kaukolämpöjohtaja Reima         ainetta hyödynnetään entistä enemmän.
Lassila.                                      Se on pitkälti korvannut turpeen kauko-           Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja
                                              lämmön polttoaineena.                             Reima Lassila on seurannut kaukoläm-
Palvelutarjontaan on                                                                            mön kehitystä aitiopaikalta kohta 23
otettu myös jäähdytys                         Lassilan mukaan ympäristöasiat ovat oh-           vuotta. – Kuopio on vetovoimainen kau-
                                              janneet yhä enemmän kaukolämmön ke-               punki ja täällä on tekemisen meininki,
Lassila on seurannut kaukolämmön kehi-        hittämistä 2000-luvulta lähtien. EU on            hän sanoo.
tystä aitiopaikalta kohta 23 vuotta, noin     tuonut mukanaan paljon määräyksiä.
kolmanneksen kaukolämmön koko tari-
nasta Kuopiossa.                              – Toiminnan ympäristövaikutukset ovat
                                              erittäin hyvin hallinnassa. Hiilidioksidi-
– Kaukolämmön kehityksen kanssa olem-         päästöjenkin osalta tavoitteena on olla
me samassa veneessä muiden suoma-             hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Uk-
laisten kaupunkien kanssa. Kaupungit          rainan tilanne aiheuttaa epävarmuutta
lämpiävät kaukolämmöllä. Kuopio on ve-        kotimaisten biopolttoaineiden saatavuu-
tovoimainen ja haluttu asuinpaikka. Kau-      dessa, jota joudutaan ehkä paikkaamaan
kolämmölle on täällä hyvät kasvun edelly-     turpeella, Lassila sanoo.
tykset, Lassila pohtii.
                                              Kaukolämpöverkolla keskeinen
Kuopion erikoisuus on Savilahden kattava      rooli tulevaisuudessakin
kaukojäähdytysverkko, joka otettiin käyt-
töön vuonna 2020. Lassila kuvaa sitä kau-     Kaukolämpöä tuottaa nyt kaksi voimalai-
kolämmön velipuoleksi, jonka avulla asiak-    tosyksikköä, joista toinen on tulossa elin-
kaiden hukkalämmöstä voidaan jalostaa         kaarensa päähän tällä vuosikymmenellä.
myös kaukolämpöä.
                                              – 2030-luvun alkupuolella tehdään pää-
                                              töksiä siitä, jatketaanko biopolttoainei-
                                              den polttoa, vai käytetäänkö esimerkiksi

                                                                                           №1/2023 – SÄHKÖVIESTI – 5
   1   2   3   4   5   6   7   8   9   10