Page 3 - SV2302_kuopio
P. 3
PÄÄKIRJOITUS
MUNA VAI KANA?
Vetytalouden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä aloilla, joilla
muiden keinojen käyttö on haasteellista, kuten teräs- ja kemianteollisuudessa,
lento- ja meriliikenteessä sekä raskaassa tieliikenteessä. Vetytaloudesta
odotetaan ratkaisua ilmastoneutraaliin energiahuoltoon.
Vetytaloudessa vetyä käytetään päästöttömän energian, käy- Suomeen on noussut nopeaan tahtiin tuulivoimaloita ja Olkiluo-
tännössä sähkön, varastointiin. Tuuli- tai aurinkosähköllä voi- don kolmosyksikkökin on saatu tuotantoon. Aurinkosähkön tuo-
daan tuottaa vetyä silloin, kun sähköä on runsaasti tarjolla. tanto lisääntyy kovalla vauhdilla. Lisääntynyt sähkön tuotanto
Pimeinä ja tuulettomina aikoina vety voidaan muuntaa taas näkyy myös sähkön pörssihinnassa eivätkä negatiiviset hinnat-
sähköksi. Vedystä voidaan myös jatkojalostaa hiilivetyjä yhdis- kaan ole enää uutisen aihe.
tämällä sitä hiilidioksidin sisältämän hiilen kanssa ja korvata
näin öljyä. Eräissä teollisuuden prosesseissa vedyllä voidaan Vedyn valmistus- ja jatkojalostussuunnitelmia on Suomessa
korvata hiili. kymmeniä. Investointipäätöksiä taitaa olla tällä hetkellä yksi.
Tuulivoimabuumi ymmärrettävästi hiipuu, kun sähkön kysyntä ei
EU:lla on kunnianhimoinen vetystrategia, jossa on asetettu konk- näytäkään lisääntyvän. Aiheuttaako jarruttelu sähkön tuotan-
reettisia vaatimuksia. Jo vuoteen 2030 mennessä EU pyrkii asen- toinvestoinneissa epävarmuutta vetyinvestointeihin? Uskovatko
tamaan vähintään 40 gigawattia uusiutuvan vedyn valmistus- vetytalouden investoijat tasaiseen edullisen sähkön saantiin?
kapasiteettia ja rakentamaan 6 000 kilometriä vetyputkistoja. Entä sähkön tuottajat kysynnän kasvuun? Käsillä on muna vai
kana -tilanne, johon liittyy muitakin epävarmuuksia. Suomella
Myös Suomella on kovat tavoitteet vetytalouden kehitykselle. on hyvät mahdollisuudet päästä vetytalouden voittajiin. Toivot-
Jo Marinin hallitus linjasi, että Suomella tulee olla edellytykset tavasti pattitilanne saadaan pian ratkaistua.
tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä
vedystä vuonna 2030. Orpon hallitus on samoilla linjoilla ja hal-
litusohjelmasta löytyy useita vetytalousmyönteisiä kirjauksia.
Teknologia sekä vedyn tuottamiseen sähkön avulla että jatko- Esa Lindholm
jalostamiseen hiilivedyiksi on jo olemassa. Haasteita silti riittää.
Jalostuslaitokset edellyttävät suuria investointeja. Puhtaasti -
tuotettua sähköä on oltava saatavilla edullisesti ja toimitusvar-
masti. Lopputuotteilla on oltava markkinat. toimitusjohtaja
Kuopion Energia Oy
84. vuosikerta ISSN 0355-5356
Julkaisija: Kuopion Energia Oy ja Kuopion Sähköverkko Oy, PL 105, Ulkoasu: PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut YM PÄRISTÖMERKKI
70101 Kuopio, p. 020 520 01, toimitus@kuopionenergia.fi,
www.kuopionenergia.fi Kansikuva: Wille Markkanen MILJÖMÄRKT
Kuopion toimitus: Päätoimittaja Maarit Antikainen, p. 040 709 7111, Osoitteenmuutokset: Kuopion Energia Oy Painotuotteet
maarit.antikainen@kuopionenergia.fi, Essi Heikkilä, Reima Lassila, 4041-0619
Esa Lindholm, Jenna Naapanki, Pauliina Pietikäinen, Peter Seppälä, Painopaikka: PunaMusta, 2023
Kari Väänänen
Asiakaspalvelu: p. 020 520 01,
Kustantaja ja Helsingin toimitus: Adato Energia Oy, Eteläranta 10, asiakaspalvelu@kuopionenergia.fi.
00130 Helsinki, www.adato.fi, päätoimittaja (vastaava) Ari J. Vesa, Avoinna arkisin klo 8-17
p. 0500 801 105, ari.vesa@energia.fi, toimituksen assistentti Riitta Lahti,
p. 050 548 1127, riitta.lahti@energia.fi
№2/2023 – SÄHKÖVIESTI – 3
