Page 105 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa

6.4.2 Ikkunoiden merkitys korjauksessa

Ikkunoiden suurimmat rasitukset aiheutuvat ulkoilmaston säärasituksista, joista ikkunan kannalta rasittavimmat ovat sade
ja auringonsäteily. Tästä syystä suurimmat rasitukset kohdistuvat etelä- ja länsijulkisivujen ikkunoihin. Rasitukset kulutta-
vat ja vanhentavat ikkunan materiaaleja ja aiheuttavat ajan myötä ikkunaan vaurioita. Näiden tyypit riippuvat varsin paljon
ikkunassa käytetyistä materiaaleista. Esimerkiksi puuikkunassa sateen ja auringonsäteilyn yhteisvaikutus aiheuttaa maali-
pinnan vaurioita ja puun kosteusvaihtelut puun halkeilua, homehtumista ja lahoa. Huollon ja kunnossapidon tehtävänä on
hidastaa vaurioitumista ja korjata vaurioituneet osat. Kun vanhat puuikkunat ovat niin huonossa kunnossa, ettei vikojen ja
vaurioiden korjaaminen ole taloudellisesti kannattavaa, ikkunoiden vaihtaminen uusiin puu-alumiini-ikkunoihin parantaa
lämmöneristävyyden lisäksi myös säänkestävyyttä ja vähentää huoltotarvetta.
Ikkunoiden pinta-ala on huoneistoalaan verrattuna tyypillisesti 10–15 %. Vanhassa asuinrakennuksessa ikkunoiden osuus
huonetilojen lämmitysenergiankulutuksesta on noin 15–20 %. Kuva 48 on esimerkki eräästä kerrostalosta ja siinä ikkunoi-
den osuus on 16 %. Vaihtamalla vanhat kaksilasiset ikkunat nykyaikaisiksi ikkunoiden osuus huonetilojen lämmitysener-
giankulutuksesta on mahdollista puolittaa.
Vanhoissa rakennuksissa ikkunoiden tiivisteiden ilmavuodot toimivat korvausilmareittinä eikä näihin rakennuksiin yleensä
ole rakennettu muita korvausilman saantia varmistavia venttiileitä. Tällaisissa tilanteissa ikkunoiden vaihdon tai tiivistämi-
sen yhteydessä tulee varmistaa korvausilman riittävä saanti ja tarvittaessa rakentaa seiniin tai ikkunoihin erilliset venttiilit.
Rakennusvalvontaviranomaiset voivat vaatia ikkunoiden remontoinnista toimenpide- tai rakennusluvan. Erityisesti tämä
koskee tapauksia, joissa ikkunat uusitaan ja niiden väri tai ikkunajako muutetaan. Tasolasin vaihtaminen eristyslasiksi tai
kaksilasisen eristyslasin vaihtaminen kolmilasiseksi ei tarvinne lupaa. Varman tiedon luvan tarpeellisuudesta eri tapauksis-
sa saa kysymällä kunnan rakennusvalvonnasta.

Seinät 19%

Ikkunat 16% Ylä- ja alapohja 15%

Ilmanvaihto 50% Kuva 48. Esimerkki 1970-luvun kerrostalon
lämmitysenergiankulutuksen jakaumasta
(Hemmilä, Saarni, Taivalantti 2000).

103