Page 62 - MPKS_1953-2023

MAANPUOLUSTUS ON TUKEMISEN ARVOISTA

Kovinkaan perusteellista perehdytystä uusi asiamies ei edeltäjältään saa-
nut, vaan hänen oli selvitettävä säätiön toiminnan kiemuroita niin sanotus-
ti kantapään kautta. Esimerkiksi muutama vuosi aiemmin tapahtuneesta
Puolustusvoimien urheilurahaston lakkauttamisesta ja varojen siirrosta
perustetulle Sotilasurheiluliitolle sai uusi asiamies kuulla Pääesikunnasta
syyskuun lopulla 1971.153

Nuutinmäki ryhtyi myös selvittämään edeltäjältään säätiön kirjanpidossa
olleen konttorikaluston kohtaloa. Kirjanpidon mukaan säätiöllä oli Billnäsin
konttorikalusteita, pari kirjoituskonetta, laskukone, kassakaappi, pari kassa-
lipasta ja yksi Mannerheimia esittävä öljyvärimaalaus. Ekholm ilmoitti, että
hänen käytössään oli Burroughsin laskukone ja yksi kassalipas, mutta muu
esineistö oli aikojen saatossa jäänyt puolustusministeriön ja Pääesikunnan
tiloihin. Vuoden 1973 syyskokouksessa taloudelliselta arvoltaan olematon
kalusto poistettiin kokonaisuudessaan kirjanpidosta.154

Asiamiehen vaihdos oli ensimmäinen lenkki isosta murroksesta, joka
säätiössä oli 1970-luvun alussa tapahtumassa. Hallituksessa oli yhä edelleen
samoja siviilijäseniä kuin säätiön aloittaessa toimintansa 20 vuotta aiemmin.
Henkilövaihdokset olivat väistämättömiä, sillä esimerkiksi vuorineuvos Eino
Liljeroos täytti keväällä 1972 90 vuotta jääden pois hallituksesta seuraavana
vuonna155.

Säätiön toiminta näyttää 1970-luvulla keskittyneen vain kahden vuo-
sittaisen hallituksen kokouksen järjestämiseen. Mainintoja apurahanjako-
tilaisuuksien tai muiden tapahtumien järjestämisestä ei tuolta ajanjaksolta
ole, vaan apurahoista tehtiin päätökset ja tieto lähetettiin saajille korut-
tomasti postin välityksellä.156 Näyttääkin siltä, että säätiön toiminta oli
tuossa vaiheessa säästöliekillä. Säätiön perustamisesta asti mukana olleet
toimihenkilöt eivät ikääntymisen myötä kyenneet enää aktivoimaan säätiön
toimintaa.

Yhä enemmän apurahahakemuksia

Vuosikymmenen vaihtuessa säätiö sai edelleen vuosittain lahjoituksia eri
yrityksiltä. Esimerkiksi vuonna 1971 muun muassa Kaukomarkkinat Oy ja
Suomen Sokeri Oy lahjoittivat säätiölle 2 000 ja 1000 markkaa. Niin ikään
säätiölle tuli lahjoituksia, jotka se välitti eteenpäin, kuten Wärtsilä Oy:n

60