Page 23 - Albatrossi-Albatrossen-1_2020

Ensimmäinen tuliperäisellä, troop- Rauli Virtanen on kaikissa maailman itsenäisissä valtioissa (194) käynyt tietokirjailija, jonka seit-
pisella St Helenan saarella pistäyty- semäs teos ”Riosta Rotterdamiin – suomalaisten merimiesten satamareissuja” (John Nurmisen
nyt suomalainen oli todennäköisesti Säätiö) ilmestyi vuonna 2018. Kuvassa kirjoittaja St Helenalla. | Rauli Virtanen är en fakta-
Kruunupyyssä vuonna 1752 syntynyt boksförfattare som besökt världens alla självständiga stater (194). Hans sjunde bok ”Riosta
Hendrick Jacob Wikar, joka matkasi Rotterdamiin – suomalaisten merimiesten satamareissuja” (John Nurminens stiftelse) utkom
Hollannin Itä-Intian kauppakomppa- år 2018. På bilden ses författaren på Sankt Helena.
nian aluksella Euroopasta Kapkaupun-
kiin, jonne hän myös jäi kadoten mies- ja tulivoimassa pahasti alakynnes- Sen sijaan Kristiinankaupungista
välillä Oranje-joen heimojen pariin. sä ollut buuriarmeija joutui kuitenkin kotoisin olleen, pitkään merillä sei-
antautumaan, ja vangitut suomalaiset, lanneen Frans Widbomin historiassa
St Helena oli usean vuosisadan ajan osa haavoittuneina, lähetettiin St Hele- on aukkoja. Hänen kerrotaan jääneen
tärkeä etappi myös suurille purjelaivoil- nan saarelle juuri Milwaukee-aluksella. brittien vangiksi vuonna 1900, mutta
le, jotka ajoivat Australian ja Euroopan huhua hänen joutumisestaan Ceylonin
välistä vehnäreittiä. Kyseiset aluksethan Suomalaisia sotavankeja on vaikea vankileirille ei ole vahvistettu. Tiedossa
olivat paljolti suomalaisten omistamia tunnistaa kuvan joukosta, mutta toden- on vain se, että hän palasi merille ja
ja miehittämiä. Siksi on perusteltua näköisesti helsinkiläinen merimies Karl kuoli Vancouverissa vuonna 1920.
otaksua, että sangen moni suomalainen Åberg, Pännäisissä syntynyt, 14-vuoti-
merimies on käynyt saarella ja ehkä aana merille lähtenyt Herman Johansson St. Helenan saarella buurisodan
lähettänyt sieltä postikortin. ja Ahvenanmaan Lumparlandilta kotoi- aikana käyneiden suomalaisten purje-
sin ollut merimies Karl Stenroos marssi- laivojen miehistön kunniaksi lasketta-
Arkistot sekä purjelaivakauden me- vat muiden joukossa kohti Deadwoodin neen se, että he salakuljettivat suo-
rimieslähetyksen tiedonannot kertovat vankileiriä, josta tänään on jäljellä vain malaisten sotavankien kirjeitä kotiin.
mm., kuinka perämies J.A. Hansten kuoli kyltti. Ainakin tuon merimieskolmi- Näin kierrettiin sotasensuuria samalla
St Helenalla vuonna 1866. Hän palve- kon tiedetään olleen saaren vankeina, kun tieto leirien epäinhimillisistä
li Oulusta lähteneellä Ilma-aluksella. kunnes he vapauduttuaan vuonna 1902 olosuhteista levisi myös lehdistöön –
Laivan miehistöstä suurin osa oli jo joko muuttivat Yhdysvaltoihin. brittien harmiksi. >
kuollut tai karannut kun laiva palasi
Ouluun neljän vuoden purjehdukselta.

11.9.1887 kirjattiin St Helenan
saarella oululaisen merimiehen Isak
Haapakankaan kuolema.

Jamestownin mainion, merellisen
museon hoitaja näyttää minulle valoku-
vaa huhtikuulta 1900. Siinä satapäinen
miesjoukko marssii lahdenpoukamasta
tämän samaisen Castle-nimellä tun-
netun hallintokeskuksen editse ja ylös
Jamestownin pääkatua. He ovat höy-
rylaiva Milwaukeelta tänne saapuneet
ensimmäiset buurisodan sotavangit,
joukossa kourallinen suomalaisia.

Suomalaiset olivat ennen sotaa
päätyneet Johannesburgin ja Trans-
vaalin buurialueen kultakaivoksille ja
he tunsivat vahvaa sympatiaa buurien
asialle verraten Iso-Britannian toimia
Suomen venäläistämiseen. Mafekingin
ja Magersfonteinin taisteluissa pohjois-
maalainen osasto nousi urheudellaan
legendaariseen maineeseen

Merimiehet olivat osa sitä muutaman
kymmenen miehen suomalaisjoukkoa,
joka vuoden 1899 lopulla liittyi buurien
puolella taistelleeseen ”Skandinaaviseen
vapaaehtoisjoukkueeseen”.

Paaderbergin taistelussa 27.2.1900

Albatrossi | Albatrossen 23