Page 7 - Albatrossi_Albatrossen_2-3_2020
P. 7
antropologiasta olisi jatkanut gradun lisäksi kaksi lasta, josta toinen on kirjoittamaan tietokirjan eurooppalai-
aihealueen tutkimusta. Väitöskirjan aikuisiän kynnyksellä ja toinen teini- sen maailmankartan historiasta. Näin
tutkimustyö vei hänet Malesiaan iässä. Koko perhe harrastaa veneilyä ja syntyi Marjon edellinen palkittu kirja:
Borneon saarelle kolmeksi kuukau- sukellusta. – Meillä on tapana kesäisin Maailma piirtyy kartalle – Tuhat vuotta
deksi apurahatutkijaksi Sarawakin veneillä Itämeren alueella ja tutustua maailmankartan kulttuurihistoriaa.
yliopistoon. Lisäksi hän saattoi jatkaa alueen upeaan luontoon ja rannikon – Maailmankartan historiaa käsitte-
sukellusharrastustaan, onhan Borneol- kiehtovaan kulttuuriin. levässä kirjassani en päässyt syven-
la upea vedenalainen maailma. tymään Itämeren alueen merelliseen
”Olen aina ollut historiaan, siksi päätin kirjoittaa uuden
– Olin jo Suomessa opiskeluaika- kirjallisuuden suur- kirjan. Näin sai alkunsa Itämeren tari-
na suorittanut sukelluskouluttajan kuluttaja. Vain na, Marjo selittää.
ammattitutkinnon ja toiminut tutki- lukemalla oppii
mussukeltajana Suomen Merimuseon kirjoittamaan.” Kirjan johdannossa kerrotaan:
vedenalaisen arkeologian projektissa, ”Itämeri avautuu kirjassa väylänä, joka
jossa rakennettiin Helsingin edustal- MITEN MARJOSTA tuli tietokirjailija? on yhtäältä yhdistänyt mutta toisinaan
Yleisradion toimittajauransa aika- myös erottanut sen rannoilla asuneita
le uponneeseen Gustav na Marjo teki yli kymmenen vuotta ihmisiä ja valtakuntia. Meren aalloil-
Adolfin hylkyyn Suomen muun muassa Prisma-tiedemakasiinia la ovat kohdanneet sekä yksittäiset
ensimmäistä vedenalaista ja Tutkittu juttu -tiedereportaaseja. seikkailijat että kokonaiset laivastot.
hylkypuistoa. Venäläiset – Tiedetoimittajan työ oli unelma-am- Laivojen mukana on satamasta toiseen
olivat upottaneet tämän mattini. Työssä sai perehtyä monipuo- liikkunut niin tietoa, tavaraa kuin
komean linjalaivan Kustaa lisesti kaikkiin tieteenaloihin, ja pääsi tapoja, mutta toisinaan myös ei-
III:n merisodassa vuonna haastattelemaan fiksuja ja kiinnostavia toivottuja vieraita, kuten vihollisia ja
1790, Marjo kertoo. ihmisiä, Marjo muistelee ja jatkaa kulkutauteja. Monet Itämerellä
– myös tietokirjailijan työ on tutki- purjehtineet laivat eivät koskaan
SUKELLUSHARRASTUS mustyötä. Pitää lukea, tutkia, perehtyä, päässeet määränpäähänsä, vaan ne
on käänteentekevä tekijä tarkastaa yksityiskohtia, yhdistellä ja haaksirikkoutuivat myrskyissä tai ne
Marjon tarinassa. Har- karsia, Marjo kuvailee kirjojen kirjoit- pommitettiin upoksiin meritaisteluissa.
rastus toi nimittäin Juha tamisen prosessia. Aineistoa syntyy Itämeren pohjaan vajonneet tuhannet
Nurmisen ja Marjon hänen mukaansa paljon, toimittajan hylyt tarjoavat vedenalaisarkeologeille
yhteen. Tarina menee ammattitaitoa on löytää runsaudensar- ja laivahistorioitsijoille harvinaisen
näin. Marjo oli Borneolla vesta olennaiset osat ja tuottaa niistä rikkaan tutkimusaineiston, joka valot-
väitöskirjatutkimuksissaan kiinnostava kokonaisuus. taa merenkulun, merisodan ja arjen
ja Juha oli matkustanut historiaa keskiajalta nykypäiviin.”
seurueessa Borneolle su- – Olen aina ollut kirjallisuuden
keltamaan. Marjo ja Juha suurkuluttaja. Vain lukemalla oppii ITÄMEREN TARINA – karttojen mat-
olivat aiemmin tavanneet kirjoittamaan. Erilaisten tekstien kassa keskiajalta nykyaikaan on upea
sukelluksen merkeissä lukeminen myös vierailla kielillä teos ja tietokirja, joka tarjoaa lukijalle
Suomessa, mutta silloin ei rikastuttaa omaa ilmaisua ja syventää mieliinpainuvan ja mielenkiintoisen
rakkaus vielä leimahtanut. kielitaitoa. Olen mielenlaadultani aikamatkan Itämeren monikasvoiseen
Juha tiesi Marjon olevan utelias ja seikkailunhaluinen. Perehdyn maailmaan, historiaan ja nykyaikaan.
Borneolla ja hän otti yh- mielelläni uusiin asioihin, vaikka se Kirja vie mennessään kuten Marjon
teyttä Marjoon kysyäkseen, vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, Marjo aiemmatkin teokset ovat tehneet.
lähtisikö Marjo mukaan kiteyttää.
sukeltamaan. – Sille tielle Marjon oma historian tarina on
sitten jäin. Kun palasin MARJO INNOSTUI kartografian histori- kulkenut moninaisten sattumusten ja
Suomeen, oli edessä asta vuonna 2010, kun hänen mie- onnellisten tähtien siivittämänä kohti
valinta: perhe vai väitös- hensä Juha Nurminen kannusti häntä nykyisyyttä. Kysyin Marjolta, mikä on
kirjatutkimus Borneolla. hänen seuraava teos tämän upean ja
Valitsin lopulta perheen ja aiempien tietokirjojen jälkeen? Marjon
väitöskirja jäi toistaiseksi esikoisteos Tiedon tyttäret on Tieto-Fin-
tekemättä, Marjo kuvailee landialla palkittu, joten haastateltava-
hänen ja Juhan yhteisen na on monipuolisen taustan omaava ja
tarinan alkutaipaleita. loistava tietokirjailija. – Olisi virkistä-
vää yrittää kirjoittaa vaihteeksi fiktiota,
Marjon ja Juhan Marjo pohtii ja hymyilee.
ydinperheeseen kuuluvat
Albatrossi | Albatrossen 7
