Page 27 - Merimiesela--kekassa_Yritysvastuuraportti_2022_web
P. 27
Vastuullisuustyö
Avoin ja vastuullinen viestintä
MERIMIESELÄKEKASSAN viestinnän tarkoituksena on CASE:
tarjota hyödyllistä ja ajantasaista tietoa ulkoisille ja sisäi- Albatrossi-lehti on
sille sidosryhmille. Merimieseläkekassan viestintä tukee hiilineutraali painotuote
toiminnallaan eläkekassan strategiaa.
PÄRISTÖMER UTRAALI PAIN MERIMIESELÄKE-
Viestinnän tavoitteet OTUOTE KASSAN vastuulli-
• Antaa merenkulkijoille, työnantajavarustamoille KKI
ja merenkulun eri sidosryhmille riittävä kuva YM suusperiaatteisiin
MEL-eläketurvasta
HIILINE
• Antaa selkeää ja ymmärrettävää informaatiota MEL-
eläkejärjestelmästä osana lakisääteistä eläketurvaa MILJÖMÄRKT ClimateCalc CC-000084/FI kuuluu vahvasti
PunaMusta Magazine ilmastonmuutok-
• Vahvistaa viestinnällä MEKin mainetta asiantuntevana, Pa4Pi0a1ni24no3o14ttu-u5o06ot67tte81teet9et sen aiheuttamien
luotettavana, vakavaraisena, yhteistyökykyisenä
ja nykyaikaisena toimijana haittojen vähen-
• Vahvistaa organisaation sisäistä viestintää täminen. Yksi
Viestintäkanavat konkreettisista
Asiakaslehti Albatrossi julkaistaan neljä kertaa vuodessa valinnoista on tuot-
ja vastuullisuusviestintä on mukana sen joka numeros-
sa. Lehti jaetaan aktiivimerenkulkijoille, MEL-eläkeläi- taa Albatrossi-lehti
sille, varustamoille, merenkulun ja työeläkealan edus-
tajille sekä viranomaisille ja kansanedustajille. Lehden 100 prosenttisesti
painosmäärä on noin 13 000. Lehdestä julkaistaan myös
sähköisesti luettavaa verkkolehteä. Lisäksi eläkekassa on hiilineutraalina
sosiaalisen median kanavista Facebookissa, Twitterissa ja
Linkedinissä. Merimieseläkekassa palvelee niin suomek- painotuotteena PunaMusta Oy:lla. Hiilineutraa-
si, ruotsiksi kuin englanniksi.
lisuus tarkoittaa laadukkaan painojäljen lisäksi
sitä, että painoketju on ekologinen ja vastuulli-
nen. Lehtemme painetaan kotimaiselle paperille
Suomessa.
100-prosenttisesti hiilineutraali painotuote saa-
daan, kun päästöjä vähennetään tuotannon jokai-
sessa vaiheessa. Jäljelle jäävät päästöt PunaMusta
Oy kompensoi Verified Carbon Standard (VCS)
-sertifioidun ilmastoprojektin kautta täysimääräi-
sesti. Kokonaisuutta valvoo puolueeton kolmas
osapuoli. Painotoiminnassa käytetystä sähköstä
100 % on vihreää, uusiutuvaa sähköä.
Tapahtumat | Merenkulun työkykyforum
Hyvän elämän eväät
Merimieseläkekassan merenkulun työkykyforumissa huippuasiantuntijat Heidi Huuskonen
painottivat unen, ruokavalion sekä liikunnan merkitystä arjen hyvinvoinnissa.
Teksti Petra Nikkinen Kuvat Patrik Lindström
MERENKULKIJAT TOIMIVAT ainut- ja hänen mukaansa meriympä- ihmisistä tekee epäsäännöllistä Unitutkija- ja lääkäri Henri Tuomilehdon mielestä uni on maailman
laatuisessa työympäristössä ja ristö voi asettaa siellä työskente- työtä. Tähän ryhmään kuuluvat makein juttu. – Uni on aivotoiminnon mahdollistaja, johon voimme
usein tämän kaltaiset poikkeuk- leville haasteita. Hän korostikin myös merillä työskentelevät. itse vaikuttaa. Uni on kuormituksen vastavoima.
selliset olosuhteet vaativat myös lempeyttä ja myötätuntoa itseä
levolta, ravinnolta ja liikunnalta kohtaan. – Meillä on paljon tutkimustie- Sampsa Sihvola
erityistä huomiota. Muun muassa toa siitä, että ilta- ja yötyöllä on
näistä teemoista oli luennoimassa – Meri on erikoinen työympä- erittäin kuormittava vaikutus yk-
merenkulun työkykyforumissa ristö, jossa ei voi paeta hankalia silöön. Toisaalta myös vapaa-ajan
Suomen johtavimmat ravinto-, tilanteita. Miten sellaisessa yhtei- tavoitteellisuus voi usein väsyttää
uni- ja aivotutkijat sekä -lääkärit. sössä voi näkyä yksilönä? Silloin enemmän kuin olla palauttavaa.
korostuu erityisesti kollegan Valitettavasti meillä ihmisillä
Merimieseläkekassan uusi huomioiminen arjessa osaamisen, on tapana sopeutua jatkuvaan
ylilääkäri, fysiatrian erikoislää- roolin tai vaikkapa aseman kautta. kuormitukseen eikä välttämättä
käri Mervi Fearnley nosti arjen Rankingeista huolimatta jokainen huomata enää, että suorituskyky
peruspilarien kantaviksi teemoiksi ihminen on arvokas, ja hänellä on heikkenee.
ravinnon, unen, liikunnan, ih- oikeus tulla kuulluksi.
missuhteet ja mielekkään tekemi- ARJESSA PITÄISI TAVOITELLA tasa-
sen. Suomalaisten suhteen häntä UNI ON kuumin puheenaihe painoa niin monen asian kesken
huolestutti erityisesti vähentynyt terveysalalla. Näin totesi pu- – unen, levon, ravinnon, työn ja
liikunta, joka ei ole palautunut heenvuorossaan unilääkäri ja liikunnan. Tuomilehto lohduttaa,
korona-aikaa edeltävälle tasolle. dosentti Henri Tuomilehto, joka että jokaisella meistä on oman-
on tutkinut yli 20 vuotta unta ja lainen kuormittava tilanteemme
– Tämä vähentynyt liikun- unen vaikutuksia terveyteen sekä käynnissä.
tamäärä tulee aiheuttamaan jaksamiseen.
merkittäviä fyysisiä sekä henkisiä – Tärkeää on silloin, että tämä
haittoja niin yksilöille kuin koko – Kun aloitin tutkimaan unta, kuormitus ei ole jatkuvaa, vaan
yhteiskunnalle. aihe ei kiinnostanut ketään. että sen ja palautumisen välille
Onneksi myöhemmin on ymmär- löytyy tasapaino. Iästä riippumatta
Muutoksessa pienikin muutos retty, että uni koskettaa meitä tarvitsemme lepoa ja unta ja uskon,
aktiivisempaan elämään on hy- kaikkia. Uni on ihmisen tärkein että jokainen meistä haluaa herätä
väksi ja siinä kannattaa keskittyä energianlähde ja yli 90 % palau- aamulla elinvoimaisena ja pirteänä.
yhteen, realistiseen tavoitteeseen tumisesta tapahtuu unen avulla.
kerrallaan, rohkaisee Fearnley. Se, miten käyttäydymme ja mitä Miten merillä työskentelevät
sisällämme tapahtuu, kaiken sen voivat tasapainottaa arkeaan, kun
– Liikuntaan pitäisi löytää määrittelee nukkuminen. työpäivän jälkeen kotiin ei vält-
ilo, muuten se jää lyhytaikaisek- tämättä pääse? Laivalla vapaa- ja
si kokeiluksi. On tärkeää myös Työelämä on muuttunut isoin lepoaikaa dominoi usein digitaa-
muistaa, että hyvinvointi ei ole harppauksin viimeisten kahden lisuus. Kun ennen vapaa-aikana
suoritus, jossa tulisi pyrkiä täydel- vuosikymmenen aikana, kun liikuttiin ja tavattiin kollegoita,
lisyyteen. digitaalisuus, etätyö ja muutokset nyt useimmiten sama aika käyte-
työnkuvissa ovat siivittäneet tätä tään älylaitteiden parissa. Oiko-
Merenkulkijoilla on totutusta vauhdikasta muutosta. Unilää- tietä onneen ja levolliseen arkeen
poikkeava työrytmitys ja työym- käri Tuomilehdon mukaan tällä ei valitettavasti ole, toteaa Henri
päristö. Helsingin yliopiston pro- hetkellä noin 25 % maailman Tuomilehto. >
fessori Anne Birgitta Pessi käsitteli
puheenvuorossaan inhimillisyyttä
4 Albatrossi | Albatrossen Albatrossi | Albatrossen 5
merimieselakekassa.fi
Merimieseläkekassa Vastuulisuusraportti 2022 27