Page 17 - PlanNews-1-2022

Nature-tiedelehden verkkojulkaisu Scientific Reports julkaisi 9.7.2021 merkittävän jätti-
läis- eli isopandaa (Ailuropoda melanoleuca) koskevan tutkimuksen, joka pitkälti ratkaisee
kysymyksen pandojen sopeutumisesta bamburavintoon1. Tutkimus tehtiin yhteistyönä
Turun yliopiston2 ja Kiinan pandantutkimusinstituutin3 tutkijoiden kanssa. Tutkimus on
herättänyt laajaa kansainvälistä mielenkiintoa4, koska se auttaa vastaamaan useisiin kum-
mastusta herättäneisiin kysymyksiin pandojen ominaisuuksista.

Jättiläispanda on askarruttanut tutkijoita siitä lähtien, kun versot vahvoilla poskihampaillaan ja järeillä poskilihaksillaan? Miksi pan-
ensimmäinen tieteellinen näyte myyttisistä mustavalkoi- doilla on kuudes sormi, ”pandapeukalo”?
sista jättiläispandoista lähetettiin Kiinasta Pariisin luonnon-
historialliseen museoon vuonna 1869. Pandan länsimainen Tutkimuksen taustalla oli havaintoja ja vertailevaa tutkimusta jääkar-
hun ja euraasialaisen ruskeakarhun leukaluiden kiinnittymisestä kalloon

löytäjä Kiinan Sichuanin Qionglai-vuorilla oli ranskalainen luonnontutki- (temporomandibulaarinen nivel). Näillä kummallakin leukanivel on sylin-

ja ja lähetyssaarnaaja Armand David, joka viestissään museolle ehdot- terimäinen, mahdollistaen lähinnä leuan kiinni/auki-liikkeen.

ti tälle uudelle lajille tieteellistä nimeä Ursus melanoleucus, sijoittaen la- Olisiko pandojen temporomandibulaarinen nivel erilai-
jin oikein karhujen sukupuuhun. Myöhemmin jättiläispandan asemasta nen, mahdollistaen myös sivuttaisliikkeen? Entä ham-
petoeläinten sukupuussa on kiistelty, mutta 1980-luvun DNA-tutkimuk- paisto? Miten se eroaa muista karhuista?
set lopullisesti selvittivät lajin karhuksi. Pandojen lähin elossa oleva suku-

laislaji on Andien silmälasikarhu (Tremarctos ornatus). Suomalaisen tiimin hammaslääketieteen professorit (Pekka Vallittu ja

Jättiläispandasta on tullut ikoninen eläinlaji, ja sen symboliarvo luon- Juha Varrela) laativat odontologis-purentafysiologisen tutkimussuun-

nonsuojelulle on suuri sekä Kiinassa että muualla maailmassa. Pando- nitelman, jossa varustauduttiin tekemään kolmiulotteinen malli pandan

jen suojelu on edennyt 2010-luvulla hyvin, ja luon- leukanivelistä laserskannerin avulla, jolloin pandaa

nonkannan arvioidaan ylittäneen jo 2000 yksilöä. Hammaslääketieteel- voitaisiin vertailla muista karhulajeista saatuun ai-

Pandojen tarhasuojelusta (ex-situ conservation) on liseen käyttöön tarkoitetulla neistoon. Hammaslääketieteelliseen käyttöön tar-
Planmeca Emerald® S
solmittu myös 19 sopimusta Kiinan ulkopuolella. koitetulla Planmeca Emerald® S -intraoraalis-
Pandojen erikoistuminen käyttämään lähes -intraoraaliskannerilla pystyttiin kannerilla pystyttiin digitalisoimaan suurehkon

yksinomaan bamburavintoa on ollut suuren bio- digitalisoimaan suurehkon leuka- leukanivelen anatomia eri karhulajien rakenteel-

logisen kiinnostuksen kohteena sen jälkeen kun nivelen anatomia eri karhulajien lista ja toiminnallista vertailua varten.

lajin ekologiaa alettiin tuntea 1930-luvulla5. rakenteellista ja toiminnallista Biodiversiteettiyksikön kollegat (Pekka
vertailua varten.
Miten petoeläimiin kuuluva panda Niemelä ja Jukka Salo) ovat tutkineet pitkään
pandojen elinympäristöjä ja ekologiaa Kiinassa ja

pystyy elämään kasvinsyöjänä bambujen päässeet seuraamaan pandojen ruokailua alkuperäisillä

varassa? bambulajeilla kiinalaisissa suojelutarhoissa. Niemelä on lisäk-

Mysteeri on vain syventynyt sitä mukaa kun on havaittu, että pandalla si yksi kansainvälisesti tunnetuimmista kasvien ja niitä syövien eläinten

ei ole kasvinsyöjille tyypillistä kasvien polymeerejä (selluloosa, hemisel- välisten vuorovaikutussuhteiden tutkijoista. Yliopiston biodiversiteettiyk-

luloosa ja ligniini) ravinnoksi pilkkovaa suolistomikrobiomia (mm. suolis- sikkö on tehnyt tutkimustyötä Qionglai-vuorilla vuodesta 1998 lähtien.

ton bakteerikantaa), vaan että pandat tässä suhteessa ovat muiden kar- Tästä syystä tutkimusryhmä sai nopeasti kiinalaiset tutkimuskumppanit

hujen kaltaisia. Pandojen ruoansulatuskanavan rakenne ei muutenkaan CCRCGP-tutkimusyksiköstä ja käyttöönsä harvinaiset, luonnosta kerätyt

ole merkittävästi erilaistunut muista karhuista. jättiläispandan kallot.

Turkulais-kiinalainen tutkimus käynnistyi kuitenkin aivan uudesta CCRCGP:n tutkimustiloissa Sichuanin Dujiangyanissa ryhmä pystyi

näkökulmasta. Miksi pandat käyttävät ruokaillessaan tuntitolkulla aikaa kuvantamaan laserskannerilla temporomandibulaarisen liitoksen, osoit-

bambunversojen käsittelyyn sen sijaan, että vain rouskuttaisivat versot tamaan uloimpien etuhampaiden rooliin purennassa (sivusuuntaisen

mahaansa? Miten lihansyöjätaustainen panda kykenee lähes kirurgiseen liikkeen ohjaus) sekä kuvaamaan pandojen ainutlaatuisten premolaari-

tarkkuuteen bambunversojen esikäsittelyssä, ennen kuin se murskaa hampaiden rakenteen. 

1 www.nature.com/articles/s41598-021-93808-2
2 Hammaslääketieteen laitos ja Biodiversiteettikeskus, Turun yliopisto (www.utu.fi/fi/yliopisto/laaketieteellinen-tiedekunta/hammaslaaketieteen-laitos ja
www.utu.fi/fi/yliopisto/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/biodiversiteettiyksikko).
3 China Centre for Research and Conservation for Giant Panda, CCRCGP Dujiangyan, Sichuan, China.
4 Esim. https://phys.org/news/2021-07-evolution-giant-panda-temporomandibular-joint.html,
https://press-news.org/167883-the-giant-panda-s-mystery-revealed.html, https://scienmag.com/the-giant-pandas-mystery-revealed/.
5 Sheldon, W.G. 1937: Notes on the Giant Panda. – Journal of Mammalogy 18: 13-19.