Page 21 - PlanNews-2-2020-final
P. 21

Matala-annoksisesta kuvantamisesta hyötyvät kaik-                                  Implanttihoito tai juurialueen hoito vaativat erottelevampaa ja tar-
                      ki, mutta erityisen iso sen vaikutus on lapsiin, koska    kempaa 3D-kuvaa, ja näiden pienten alueiden kuvaamiseen tarvitaan
                      heillä on suhteellisesti enemmän säteilylle herkkää       usein myös suurempi säteilyannos. Oikomishoitoon tarvittavaan leuan
                      ­punaista luuydintä kuin aikuisilla.                      alueen kuvaan riittää usein alhaisempi resoluutio ja vähäisempi säteily-
     Planmeca lähti kehittämään annosmittauksia noin kymmenen vuotta            annos.
 sitten, kun aiheesta julkaistiin uusia tutkimuksia. Silloin nähtiin mahdolli-
 sena, että laitteilla pystytään yhä vähentämään ionisoivan säteilyannok-          Planmecan laitteistolla voidaan ottaa kuva 10 x 10 senttimetrin
 sen määrää lääketieteellisessä kuvantamisessa.                                 alueelta matalimmillaan 12 mikrosievertin säteilymäärällä. Lääkäri voi
                                                                                madaltaa annosta esimerkiksi rajaamalla kuvavolyymin kokoa tai pie-
     Pitkään Planmecan palveluksessa toiminut Juha Koivisto, joka työs-         nentämällä kuvausarvoja eli muuttamalla kuvan laatua. Käytännössä
 kentelee nykyään yhtiön johtavana fyysikkona, lähti tekemään aiheesta          matala-annoksisen kuvantamisen käyttö on tehty erittäin helpoksi: se
 väitöskirjaa Helsingin yliopistolla.                                           onnistuu yhtä nappia, vihreää omenaa, painamalla.

     ”Tutkimuksissamme havaitsimme, että säteilyannosta voidaan
 ­vähentää ilman, että kuvien diagnostinen laatu kärsii. Vertailtuamme
 matala-annoksista kuvantamista perinteisiin menetelmiin havaitsimme,
 että säteilyä voidaan vähentää 77 prosenttia”, Koivisto sanoo.

Annosmittarilla tarkasteltiin säteilyn muodostumista

Planmeca lanseerasi älykkääseen algoritmiin perustuvan matala-­
annoksisen Planmeca Ultra Low Dose™ -kuvantamismenetelmän
vuonna 2014. Tuotekehitystä edelsi reaaliaikaisen annosmittarin kehit-
täminen. Laitteen avulla on mahdollista nähdä, millä tavalla säteilyannos
muodostuu.

   ”Laitteessa on potilasta edustava malli, eli ns. fantomi, johon on asen-
nettu annosta mittaavia antureita. Kun fantomia valotetaan KKTT-lait-
teen tai minkä tahansa muun röntgenlaitteen sädekeilalla, anturit mittaa-
vat kudoksiin jääneet annokset, joista efektiivinen annos voidaan laskea.
Näin meille syntyy käsitys siitä, mihin elimiin säde osuu ja mistä efektiivi-
nen annos syntyy pään alueella. Eri elimillä on erilaiset painokertoimet”,
Juha Koivisto sanoo.

   ”Esimerkiksi luuytimellä, joka uudistuu kaikkein voimakkaimmin, on
isoin painokerros. Jos siihen kohdistaa säteilyä, on efektiivinen annos
isompi kuin jos säteilyn kohdistaa ihoon tai aivoihin”, Koivisto jatkaa.

   Mittarin avulla käytiin läpi kaikki Planmecan kuvantamisprotokollat.

Diagnostinen tarve määrittää kuvan alueen, tarkkuuden                           Tavoite on vähentää kumulatiivista säteilyä väestössä
ja säteilyn
                                                                                Koivisto kertoo, että tilastollinen säteilyriski on yksilötasolla hyvin pieni,
Planmeca kehittää 3D-kuvantamisen kliinisiä sovelluksia implanttihoi-           mutta se voi silti suurten väestöpohjien kohdalla olla merkittävä.
doissa, oikomishoidoissa, hengitysteiden ja poskionteloiden tutkimuk-
sissa sekä leukakirurgiassa.                                                       ”Haluamme edelleen pienentää väestötason kumulatiivista säteilyris-
                                                                                kiä ja siksi saada omien laitteiden annoksen niin pieneksi kuin se vain on
   Planmecan laitteilla hammaslääkärit ja radiologit voivat nyt määrittää       mahdollista.”
diagnostiikan tarpeen perusteella sopivan kuvantamisprotokollan, johon
liittyy tietty annos. Ammattilaisilla on yleensä hyvä käsitys kulloinkin           Lääketieteellinen 3D-kuva voidaan Planmecan laitteistolla ottaa pie-
tarvittavasta kuvan laadusta ja siihen liittyvästä säteilyannoksesta. Sä-       nimmillään 12 mikrosievertin säteilyannoksella, joka vastaa Suomessa
teilylaissa määritellään, että potilasta ei saa säteilyttää enempää kuin        saatavaa taustasäteilyä noin neljän päivän ajalta.
diagnostinen tarve vaatii.
                                                                                   ”Säteilyturvakeskuksen mukaan saamme noin 0,15 mikrosievertiä
   ”Jos esimerkiksi halutaan diagnosoida otsaonteloita tai poskionte-           säteilyä tunnissa. Esimerkiksi lennolla Atlantin yli ihminen altistuu noin
loita, usein riittää pienempi säteilymäärä, jolla saa riittävän hyvän kuvan
tarkoitukseen”, Koivisto sanoo.

                                                                                PlanNews 2|2020  21
   16   17   18   19   20   21   22   23   24   25   26