Page 24 - PlanNews-2-2020-final

Hammaslääkärissä käynti huolestuttaa ja kauhistuttaa monia niin meillä kuin m­ aailmalla.
Suinkaan aina taustalla ei kuitenkaan ole ikävä kokemus potilastuolissa. Miten pelko­
potilasta kannattaa siis lähestyä? Sosiaalihammaslääketieteen professorin Satu Lahden
mukaan kaikki lähtee pelon mittaamisesta.

Satu Lahdesta olisi omien sanojensa mukaan voinut tulla hammashoitoon liittyviä tuntemuksia kartoittava lomake, joka on kään-
lakimies. Tai arkkitehti. Kun hän haki silloisen Kuopion kor- netty jo liki 30 kielelle – myös suomeksi. Lomake on helposti saatavilla
keakoulun hammaslääketieteelliseen vuonna 1980 ja pää- verkossa ja vapaa käyttää.
si ensimmäisellä kerralla sisään, oli ensireaktio ahdistus –
”tässäkö tämä elämä nyt oli”. ”Kysyin isältäni, että jos kuitenkin menisin Mittaamisesta päästään seuraavaksi keskustelemaan niistä asioista,
keittokouluun miettimään asiaa”, Lahti kertoo. Lopulta hän kuitenkin otti mitkä hammaslääkärissä käynnissä askarruttavat. ”Potilaalle voidaan
opiskelupaikan vastaan – ja sille tielle jäi. luoda kontrollia kertomalla toimenpiteistä ymmärrettävästi ja miltä eri
toimenpiteet tuntuvat sekä antamalla potilaalle merkin, jolla hän voi toi-
Tätä nykyä Lahti on hammaslääketieteen tohtori ja sosiaalihammas- menpiteen aikana kertoa tarvitsevansa tauon tai haluavansa kommuni-
lääketieteen professori Turun yliopistossa. Kiinnostus hammashoitopel- koida.”
koon lähti Lahden mukaan Kuopiossa toteutetusta pelkotutkimuksesta,
mihin hän opiskelijana päätyi avustavaksi hammashoitajaksi. ”Se oli niin Tiedollisen hallinnan lisäksi potilaalle voi opettaa myös pelon fyysistä
kiinnostavaa, että siinä vaihtui syventävien opintojeni ja tutkimukseni hallintaa hengittämisen ja kehon rentouttamisen kautta. ”Näytetään har-
aihe. Siitä se sitten lähti.” tioita jännittämällä tai käsiä ja nilkkoja koukistamalla, mikä ero on ren-
nolla ja ei-rennolla”, Lahti valaisee. Jo muutaman minuutin harjoittelulla
Pelko on pitänyt ihmislajin hengissä potilaan kanssa voi olla merkitystä.

Hammashoitopelko on yksi maailman yleisimpiä fobioita, joka voi vaih- ”Pysähdytään sen pelon äärelle”
della verrattain lievästä ahdistuksesta äärimmäisen vaikeisiin henkisiin ja
fyysisiin reaktioihin. Läheskään kaikilla pelko ei kuitenkaan johdu ikävis- Toisinaan potilasta saattaa arveluttaa hammashoidossa käytettävät työ-
tä kokemuksista potilastuolissa. Mistä pelko siis on lähtöisin? kalut. Esimerkiksi hammasporasta lähtevä ääni ja tärinä ovat yleisiä pelon
laukaisevia tekijöitä – etenkin jos poraamisesta on aiemmin aiheutunut
Lahden mukaan hammashoitopelon taustalla voi olla monia syitä. kipua. Tällaisessa tilanteessa Lahti kehottaa antamaan potilaan tutus-
Ensimmäisenä hän mainitsee ihmislajin selviytymisen aikojen saatossa. tua kyseisiin työkaluihin. ”Potilas voi kokeilla esimerkiksi kynnellä, miltä
Pelko on pitänyt ihmislajin hengissä. ”Suu on erittäin hermotettu, ja sen käsi-instrumentti tai pienillä kierroksilla pyörivä mikromoottori tuntuu.”
edustus aivokuorella on valtavan suuri. Suun kautta käyvät myös monet
elintoiminnot, kuten hengittäminen, syöminen ja sosiaalinen kanssakäy- Myös hoitokoneen potilastuolilla on väliä. Helposti liikuteltavan tuolin
minen. Yhdellä alueella tapahtuu siis erittäin paljon.” avulla huonovointisen potilaan voi siirtää nopeasti parempaan asen-
toon. Pehmeä, potilaan ruumiinrakenteeseen mukautuva vaahtomuovi
Kipu ja äänet, joita on koettu aiemman toimenpiteen aikana, voivat voi myös tuoda mukavuutta muutoin epämukavaan tilanteeseen. ”Tuolin
myös vaikuttaa vahvasti ehdollistumisen kautta. Lisäksi pelko voi ”periy- pitää mahdollistaa se, että potilas voi olla siinä mahdollisimman rennosti
tyä” sosiaalisesti aikuiselta lapselle. Yhtä yksittäistä vastausta ei Lahden ja hänellä on siinä turvallinen olo”, Lahti toteaa.
mukaan ole. ”Ihan keskeisimpiä asioita on kuitenkin pelkopotilaan koke-
ma kontrollin menettäminen.” Lopuksi on hyvä seurata potilaan elekieltä ja kommunikoida koko
hoito­toimenpiteen ajan. Viestiä voi sekä sanallisesti että visuaalisesti
Kaikki alkaa mittaamisesta esim. peilin tai hoitokoneeseen integroidun näytön avulla – potilaan
toiveiden mukaisesti. Tärkeintä on kuitenkin Lahden mukaan lähestyä
Ensimmäinen askel pelkopotilaan kohtaamisessa on Lahden mukaan pelkopotilasta ymmärtäväisesti, kuunnella häntä ja tuoda pelon mittaa-
pelon mittaaminen. Esimerkiksi Skotlannissa St Andrewsin yliopistos- minen osaksi päivittäistä rutiinia – ”käytetään niitä yksinkertaisia pelon
sa kehitetty nk. Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) on tiivis potilaan hallinnan menetelmiä ja pysähdytään sen pelon äärelle.” 

24 PlanNews 2|2020