Page 43 - Valintaopas_Peruskorjaajalle_2019
P. 43

RUNKO JA VAIPPA

koska muurauksen yhteydessä tiilen taakse pursuava laasti voi kape-         taan erityisesti kylminä lattiapintoina, vaikka itse syy voikin olla ai-
ammassa raossa katkaista ilman kulun. Tiiliverhouksen ensimmäises-          van muualla. Kylmä ilma painuu alaspäin, joten huono eristys aisti-
sä kerroksessa joka kolmas pystysauma tulee tuuletusta varten jät-          taan ensin lattianrajassa.
tää auki.
                                                                            Vanhan talon lisäeristäminen
Julkisivu puusta
                                                                            Talon lämmöneristävyys muodostuu kokonaisuudesta, jossa vaikut-
Noin 80% uusittavista julkisivuista on lautajulkisivuja. Puujulkisivu on    tavat eristepaksuudet, rakenteiden tiiveys, ikkunoiden laatu ja kun-
suhteellisen edullinen ja helppo asentaa, varjopuolena taas on usei-        to sekä ilmanvaihtojärjestelyt. Tilanteesta riippuen heikoimman osa-
ta muita vaihtoehtoja suurempi huoltotarve. Puu onkin yleisin uu-           tekijän parannus voi vaikuttaa jo selvästi asumismukavuuteen, mut-
si valittu julkisivu entisen tilalle. Noin 85% valitsee lautaverhouksen.    ta energiankulutusmielessä lähelle nykyvaatimuksia päästään vasta
                                                                            kaikkiin em. asioihin puuttumalla. Lisäeristys on perusteltua erityises-
   Teknisesti puujulkisivun alusta on yksinkertainen: vaakalaudoituk-       ti silloin, jos lähtötilanne on selvästi heikko (purueriste tms.) tai ra-
selle pystysuuntaiset ja pystylaudoitukselle vaakasuuntaiset naulaus-       kennusosa korjataan joka tapauksessa jostain muusta syystä.
rimat. Niiden taakse jää väliin riittävä tuuletustila, joka pystyrimojen
kohdalla toteutuu sellaisenaan ja vaakarimojen kohdalla toisilla, nii-         Vanhoja rakenteita lisäeristettäessä on aina oltava tarkkana, jotta
den alle pystysuuntaan asennetuilla rimoilla. Yleensä julkisivuun va-       kastepistettä ei pääse syntymään, eikä kosteutta pääse tiivistymään
litaan hienosahattu lauta, sillä maali tarttuu siihen hyvin ja vaikutel-    rakenteisiin. Turvallisempaa on tehdä lisäeristys ulkoseinän ulkopin-
ma on viimeistellympi kuin karkean sahauksen.                               taan, samalla myös julkisivumateriaali menee uusiksi. Asiantuntija
                                                                            apu lisäeristystä suunniteltaessa on kullanarvoista. Lähtökohtana on
   Lautaverhouksen voi asentaa pystyyn, vaakaan tai kuten nykyään           kuitenkin sisäpinnan höyryntiiviys ja ainakin hyvä ilmanpitävyys, se-
usein, näiden molempien yhdistelmänä. Puujulkisivu käsitellään ai-          kä rakenteen harveneminen ulospäin. Kun lisäksi huolehditaan julki-
na joko kuultokäsittelyllä tai nykyään yleisemmin peittomaalauksella.       sivun hyvästä tuulettumisesta, ei ongelmia yleensä tule.
Uusi puujulkisivu kannattaa pintakäsitellä mahdollisimman pian, en-
sin puunsuojalla tai pohjusteella, sitten vasta pintamaalilla.                             www. suomirakentaa.fi

Lisälämmöneristys lisää                                                     Katso lisäksi artikkeli vanhan hirsitalon korjaamisesta tässä oppaassa.
asumisviihtyvyyttä
                                                                                                                                                                       KUVA: Isolina
Lämmöneristämisen päätehtävä luonnollisesti on pitää lämpö talon
vaipan sisäpuolella. Hyvä lämmöneristys ja talon tiiveys vaikuttavat
oleellisesti asumisviihtyvyyteen. Vetoisuus voi johtua paitsi huonos-
ta eristyksestä, myös tiivistyksen puutteesta seinissä, ikkunoissa, ovis-
sa tai rakenteiden liitoskohdissa.

   Energiansäästömielessä tiivistäminen on kaikkein kannattavin toi-
menpide. Sen tekemisen yhteydessä on kuitenkin ehdottomasti sa-
malla huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta tehokkaalla lämmön-
talteenotolla varustettuna. Samalla varmistutaan hyvästä sisäilmas-
ta.

   Vanhoissa taloissa lämmöneristys on huomattavasti heikommin
toteutettu kuin mitä nykyajan vaatimukset edellyttävät. Oman rajoi-
tuksensa asettivat aikoinaan käytettävissä olevat materiaalit. Ennen
50-lukua saatavilla oli vain erilaisia paikallisia materiaaleja ja teolli-
suuden sivutuotteita, kuten masuunikuonaa, turvetta, sammalta, sa-
hanpurua ja kutterilastua. Vanhanajan materiaalien eristyskyky on jo
lähtökohtaisesti vain noin puolet nykyaikaisten vastaavista. Lisäksi ti-
lannetta heikentää se, että niillä on ollut taipumus painua ajan saa-
tossa, joten seinien yläosista ja ikkunoiden alta löytyy usein paikko-
ja, joissa eristettä ei enää ole ollenkaan. Tyhjissä kohdissa lämpöti-
la laskee talvella jopa niin alas, että rakenteen pintaan tiivistyy kos-
teutta. Tällöin eristeen puutteellisuus on riskitekijä koko rakenteen
säilyvyydelle.

Erilaisia lämmöneristyskykyjä                                                Julkisivun korjauksessa asennetaan usein myös uudet ikkunat
                                                                            43
Eri rakennusmateriaalien ja lämmöneristeiden välillä on suuria ero-
ja lämmöneristyskyvyssä, etenkin jos verrataan vanhoja ja nykyisiä
tuotteita toisiinsa. Eri tuotteiden lämmöneristyskyky riippuu todel-
lisuudessa myös mm. tuotteen valmistustavasta, tiheydestä ja ko-
ko rakenteesta.

   Vanhassa asuntokannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat
nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 cm:n eristevahvuudet ulkosei-
nissä ja 20 cm yläpohjassa olivat vielä 70-luvun standardeja, kun ny-
kytaloissa lämpöarvot on tarkkaan säädetty, mikä tarkoittaa jopa kak-
sinkertaisia eristevahvuuksia entisiin verrattuna. Huono eristys koe-
   38   39   40   41   42   43   44   45   46   47   48