Page 38 - Valintaopas_Peruskorjaajalle_2019
P. 38
RUNKO JA VAIPPA RTS TUTKIIRakennustutkimus RTS Oy
www.suomirakentaa.fi
Routa ja kosteus
perustusten ongelmana
Yleisimmät alapohjan kosteusvauriot tuntuvat il- On selvää, että kuivatusjärjestelmä ei näin toiminut, vaan päinvas-
man tunkkaisuutena tai pahana ”kellarin” hajuna. toin sadevedet pitivät perustuksia ja alapohjaa jatkuvasti märkänä.
Rakenteellisena oireiluna ovat sokkelin pinnoitteen
irtoaminen, kellarin seinän tai lattian kostuminen Salaojat vanhemmissa taloissa usein oli tehty tiili- tai muovi-
sekä pahoissa tilanteissa rakenteiden tummuminen putkia käyttäen. Sinänsä toimivia ratkaisuja, mutta varsin usein ne
ja turpoaminen. on tehty aivan liian pienellä putkikoolla. Ei ole harvinaista, että auki-
Perustuksien kunnossa pysymisen taustalla on aina kaivussa huomataan asennettujen putkien olevan halkaisijaltaan 40
riittävä kuivatus ja routaeristys. Epätasainen routi- mm, kun tämän päivän vähimmäisvaatimus on 100 mm. Pienet put-
minen rikkoo rakenteita ja siksi vanhan talon routa- ket tukkeutuvat helposti sakasta tai juurista. Pehmeä salaojaputki on
eristykset onkin hyvä uusia. myös voinut mennä kasaan maan painosta. Koska tarkistuskaivoja ei
juuri ole käytetty, putkiston aukaiseminen ilman kaivutyötä ei onnis-
Salaojat ja sadevedet erillisiä järjestelmiä tu. Myös salaojasorakerros on usein asennettu liian ohuena tai vää-
ränlaisena, putkisto on asennettu jopa pelkkään perusmaahan tai
Kunnolliset salaojat ja sadevesijärjestelmä ovat avainasemassa, jot- pahimmassa tapauksessa sitä ei ole laisinkaan.
ta perustukset ja alapohja eivät pääse kastumaan. Vanhoissa talois-
sa ei välttämättä ole salaojista piirustuksiakaan ja vaikka olisikin, ne Kun salaojat ja sadevesijärjestelmä on tehty oikein, yhdistyvät
eivät rakenteellisesti enää täytä tämän päivän vaatimuksia. Pahim- salaojat ja sadevedet toisiinsa vasta kauempana rakennuksesta pe-
massa tapauksessa kuivatusjärjestelmäksi tarkoitetusta järjestelmäs- rusvesikaivolla ja siitä ne johdetaan joko kunnalliseen sadevesiviemä-
tä on tullut kosteusjärjestelmä, joka pitää perustukset ja alapohjan riin tai avo-ojaan. Jotta vesi ei kovillakaan sateilla tai vauriotilanteissa
koko ajan märkänä. pääse kaivosta takaisin putkistoon, on perusvesikaivoon syytä asen-
taa pallopadotusventtiili.
Usein syyt ovat piilossa, eikä niitä voi löytää ilman kosteusmitta-
usta tai rakenteiden purkamista. Omakotitalojen salaojituksen ja sa- Hyvä suunnitelma ja vaatimukset täyttävät materiaalit
devesijärjestelmien pitäisi olla erillisiä. Katolta ja ränneistä valuvaa
vettä ei saa missään tapauksessa ohjata suoraan salaojiin. Vanhem- Salaojien kunnostamisessa on ammattilaisen suunnitelma paikal-
missa rakennuksissa tehtiin näin hyvin yleisesti vielä 1970-luvullakin. laan. Jo ennen suunnittelua kannattaa kaivaa muutama koekuoppa,
jotta saadaan suunnitelman pohjaksi riittävät lähtötiedot maaperäs-
KUVA: A.Rankila tä ja mahdollisesta kalliosta. Salaojat on asennettava anturoiden ala-
puolelle. Salaojat ovat 100 tai 110 mm:n jäykähköjä putkia, jotka
kestävät maapainetta hyvin. Riittävä koko ja sileä sisäpinta vähentää
tukkeutumisvaaraa ja helpottaa puhdistusta. Putkissa on sivu- ja ylä-
pinnoissa rei’itys, ehjä alapinta johdattaa veden sujuvasti pois. Ulko-
kuori on harkotettu, jolloin putkisto pysyy asennuspaikallaan hyvin.
Salon pituus on yleisimmin 6 m ja sisältää tiivistämättömän jatkoyh-
teen. Tarkastuskaivoja tulisi olla talon joka nurkassa. Tarkistuskaivo
koostuu pohjasta, kannesta ja halkaisijaltaan vähintään 315 mm:n
putkesta. Voit käyttää joko valmiita kaivoaihioita tai tehdä ne itse oi-
kean korkuisina viemäriputkesta. Tulo- ja lähtöliitokset porataan put-
ken koon mukaiseksi tai käytetään erikseen asennettavia lähtökau-
luksia. Putkistot asennetaan siten, että kaivoon jää riittävä sakkatila
liitosputkien alapuolelle. Saatavana on myös valmiita tarkastuskai-
voja liitoksineen. Salaojakaivot asennetaan jokaiseen putkilinjaston
kulmakohtaan ja varustetaan umpikannella. Sadevesijärjestelmässä
kaivot toimivat sekä tarkastus- että rännikaivoina. Ritilä puhdistetaan
tarvittaessa, ainakin joka kevät ja syksy. Muista tiivistysmassan käyt-
tö sadevesiasennuksissa.
Nykyiset määräykset ovat vuodelta 1999 ja sitä ennen niitä ei
välttämättä edes rakennettu. Ainoa tapa selvittää onko salaojitus
paikoillaan, on kaivaa kuoppa noin 30-40cm:n etäisyydeltä sokke-
lista ja tarkistaa.
Vanhan kauniin rakennuksen salaojat ja routaeristykset laitetaan asianmukaiseen Tarkista keväällä ja syksyllä
kuntoon.
Salaojien toimivuus olisi hyvä tarkistaa tarkastuskaivoon kurkkaamal-
38 la keväällä lumien sulettua ja syksyllä syyssateiden alettua. Jos putket
