Page 39 - Valintaopas_Peruskorjaajalle_2019

RUNRUKONKJAO VJAAIVPAPAIPPA

voviadsatai nvaeiskteäuättsauvuaretletakijoäsionnj,ujlokissisviusänpluikoalaisnia-
tuamuiknaeisnuja peai ravnotidaa ptienhtdaväe. dYehnäjolahstkuemvistsa
edpeelrleuesntuksasilsasoajitvuokisdeaeann. Jaunlktiusrivaunn painratta-vaalaaa-
kalsauaojernatapainbnaetosnuiopjaaltkaeailnlasatdaei vveadleunillav,aikjoul-
tulkosienltapapienlolityjkaskilaläu.tuTäurkseuäutäreomnmtiaivlilsetäaälaplelel-.
litPyeksreunstuliisttaymeäit pnyossttyertaak,envtaeaisniinm, jaohttdaovllaislue-t
vakoverjsaiueki speätätseehpdeälälin aplelerujasteudkesleleneynläsepiunoälreal-
kelnetreaekseenetne.itPaelnlitoysktsaiimn aliiltlaty.yJoakinaatraiipttaäuvkästeksasla-
listiulaknsetet,ekstuanneoi slleislevtitätipilpmaannokaamt mjaartetimluapisoekn-
kasuusuunlnoisttjeulikjaisnivaupnupai.nnasta.

LiPikekruuvsamt pueurruisstaumksaetlla kuntoon
Liikkuvien perustuksien syyt löytyvät perus-

tuKsutenn aroltuat.aLeiirainstmysatätalalänhdjaeltäämänpöueurisitmämaaänt-,

tötmaräknistpeetrauasntumkseyönsalslalamoajiaenjääjatyvyajrasilnaaijseenn-

tupue, rjoulslmoinuupreinrusktusntnoo.usTeaer.vNitotauesusseai knuäitiehnin-

kataenhdoäleänsokkokrejaliunkkseatikeisnsaneonsirsosautyaheträisstuysutrytöa,-

jahloöhnkeryahmtyiamsiysntäty.yP. eYrhutsämyuleuinriepnushyydiostnestalaan-

ojhieynvitnukjkaeuvteudmeinernisttayisnitidareknispteutuatatnum. iVnaenn-

kohkeomnamaant. Traäksseänkninuktsaeptauoknseyslesaenrosäutearirsitkektotoy

TtlvmkTriauaooaaalsaoilu,shsotsnatteaeneaulekueaatäiulstkrpaslsiosksoayaopotskkyjuypupkksolumeueklluleioälisainljhillauva/aeelkuliilkhevllnjalaeiläeslaltiuivatvkrmäletiaaunttaoatsatunsassäaeltaaneuistjnepumteuäailitlnnkaieaspntitiesovaayivaaiv,skteak,uyaelrustinahvaemnooakljpmiaauaäkpaslaamtislanaavioaosenjjtaaknaitaskultaavmeramhloea.liodaiRnoisstaeki/satisnktuaa.tteevM,äsaarlvkt.liuaaäsuRsiatnrasnyiintdinsptam.etivtäsmvkeeaeväyrasäitnöhisnräsostäoanpluyutissrkmottoekäviiekäiäeosettsksitaesureluoäaivenoyhpatiäsjoapj.tsaatäJiaanvarädtao.etkteMunusvstvueuaevaoieiessnsrtijditaiiäsasek.atoLyovnmtsiaseikatytlreeänöihsaesmessetsysillalnaseuäti.aipmämnlu.aiiaLäuesa.ijsouinJatalkpkentkiieksneiut--- vjaastimdptueeukbväsrnäatuiutenssdusaitnättemieuktklnlealykäiellynspiepeueaimseno.te.rjkVäoiuLnslaitpsleiiaärkmealsialniapunvk.ikauekonoistrnsteeiTstaletnänekevmäutveuayaslätkl.msaveetPronalaiellivaalallritoarsvuutiiinaassdllmsliaplasaraeeujuotnirtunniupulroässaioan-mikstapojstapnueaerijurenlavuatrlettäilstaaaa----

oSvoakt vkeedleitnpjiannpanelylliätpyukosleellat, on se hyvä merkki siitä, etteivät ne ole tiavpoiinonollaillak.äKsiotltmelaesmsäytyöonn. pTäelrluösinmapainntavapjoeas-
minen. Maa ei kestä talotänäpnaihnuooalejallapapinauinuephieljsaullreilelan jsayvaenmnmetäallaen.

tukossa. Jos putket jäävät vedenpinnan alapuoletllyey, ojan plauatjkeinsstauutu, kj-olloinTäpmeärunstounsgneolmuasene.korjaakmuivinuean, omninkkaäikkjeäilnkeveanikepinintata, joksäksuitseljloäpäan

kVeaunmheiamjapireisnkintäalonjeknostseoukdkelnitpäoänsy treakhetynteisiiNn.oJuäsrujesetielkmuäitnentokai-an omleashodkokteolinntak.aikissa oikaisulaastilla ennen kosteudeneristämis-

myleiveunussäovnamrsianhdkorllkisetiakstia, rkoasktuattkaoarkeuavasuokks-illa jaoksaisivsamyahltlaä msuurttaa-, ja lohkeamia syntyy. tä. Jos anturan ja perusmuurin yhtymä-

mkeali ksuuoopjpaa asnetiunräaäanroaistkie. vEeridtyeislteästijasavmimaaa-illa roYuhttaäoynlevioniennut snyoys-on sEanlasoinjieknotrujakkteauatnu-viankaoihhdeausstataejia,osleittvealnetvtuaukroiolmtiokallistusta,

tkaoasteaui ldaeskneanpouutskuelatak.aiv6o0je-lnuvuälillalä,sjolklokeinli-putkemeninjeänä mtaoi nntitiud,ejnosp- uuttPuemruinsteunstekonkkoonrajaauns.ta eitejuhudräi ävnoisetekhodräjaiulmksaenn, yehttäeytdaelosnsäv. ierustat

tkaovrkeesui ettiapäläähsedektutlikinemkuaiatne.nkin muotisyistä Tässäkin tapauksessa raouktaisrtiakaknooanptuerauasn- saakka. Ulkopuolelta työn tekeminen onnistuu
oleellisesti madaltamaan, ja ongelmiahan
tukset. Liika kosteus vosiuhtutellealljisoepnahpeelpruos-ti. KaKivaivuisjatelhadnääpnypsiteyneelrläisktayivsinkoneella, joka
Psiiitnätasvynetdyei.tMpaotiaslasesionkukesltiaelti akuitenkaan
tusten läpi. Varsinkin kseolplaiiritllyisöisksaentieloleismsaään ahtaissakin olosuhteissa. Toisinaan ei kuiten-

Vtoaimkkianryakeyänännusyvhatihäeäenssaenpipnanraenmmmuiontokuiluint olisiktäinmtäehntäykoyiykeseinin, ioenn kostkeauatnenoaletmaiuruntasamanahdollViseuduettnaekriustinetryynhtypäerlaupsmioutöuirhinin.pVäaäikllkeaaksyesny-

menanhednoklläisätna, ejottäenmasuaonspiitnutsojoenn, keotrtkäeutsaeloront ovavtemdueunttauiknaeneat.jRoepua-vetemnäykkseellsasräinolsiesiikninä-vjain lämnemtöaannerijsotkyos, rkoauntnaaltutoaakamnypöoslsyasltayorejaetnui-ustiaai

nsoaksokeralikoonrkpeauinduennutm, raoauntapoinnnnaostsatajnuulktistivivuis-tettyläatätiyatptöinmnaoailtla., nKuorl-mas jsayynyoknyapikearisutsamaasaanmallautryeötlaläa.nSilaemvya.lTlaärkkeeritnataä hounokilneh, edtittaäavnalmitayaöns

miaktoenrioaasalilnleaolanptiunotatuanlistäuälemeaoaltla tkaaiikkuilaklulateitä ovnajosoarmasitneetntu. vMuoaasi- ei kseasdtäevetasilsotnä kpoakionojäarjesteolimkeäan tousoalttea,. Tjoyköasueoi ritmeteaaintseedneslläisevnetaträ-

evnähvianrträeällna. 4Si0ksicomn.hJyovsä tkaorrkjiasttaaavsaeninätanlovnierustjaat vpuaoinsiuttuainh.ilHjaylvleinen sytvikekmelminämlleu.kaTisäemstäi.nPerusetuiksätepnapinauinummaaisntapoaninvoasiktae.aUkoursjiaetar,isvtaerlesivny-

ysloekinkelni okonstteäutäsvamuartioaildaemnpai iehiekuättpaijnataomn akat-olta otunlgevealmnasnadkeovrejadaemninen koin kjoasikpkaeinnuvmaiikneein-yhä jatskeunun.eTtoaiannenlärhaetkllaeismevaaasntpi vinatikaeaujtatasveanteykläi-

otahkjauatnumvoiindeanmsueorkraitatnävräaskteinpnouisktsaean, saouktktealain vierteal,lejo. skus jopa mahdotojäntoan., jos sisäpuolisia aukpaäisäujsaueoijavtoaidana tseihtednä,. Yehtäteliasvkeesviisksaulpkeurudsu-

asiaSaadmevyöesietnalkoenrääymipnäernillealkasaenjonekattaovltaa, josta sadevedet ohja- tuksissa voidaan anturanepriisntteae-nalaja lsaeainjeänntavaäbliient.oJnoips amlkyeöillsastoaki kveal-i

traäaynsträäsnlinijäaajalesvyeöäksmytpoir(vnioaipni6tk0in0a–l8a0s r0änmnmik)aivolleK.oRräjnantikaaaivnosvsaiaonn aihlueiullat,tjoaljloain paino jakauteuruistseutuäräenm, mjaatklletaalaanllee. dPerlluissetustsätateilianotestees-
siohrtai sttaui sv.eNrkäkion rvoosikdieananjaelsethätäiesnuupräeälstyanoessintämiseksi sadevesiputkis- ta, vaan mahdolliset korjtaauyklsöestptäeihndeäräisnteprearpupstauukksseeneynläspouvoeletullevarlala-

tjuoloknis.ivSuandelivkeasaijnätrujemstienlemnäjakupljaertatanatakaatpoilntataja pihPae-raulusteuidsteennkakiovrojaisu- sta keeinjtueuitrai nvoositatmehadllaä. Jokaetraispteaulekvsyelsläsa, tijloankateeksitianneitseetläväitnä ilmsoaknkealmiin-

tvaedtuelnevjoathtsuamdeisvteadedt ehlalelleitnustailapoojistujaksesetnä.ä lamimlmikaonid, eentstyäntytaälojan viemruasttiamt aiaseunkasiustuanannittelijalinimaaplauas.tilla. Pinta rapataan laastin valmis-

huleJuvleksisieivnuntualvriamt ivsata.kaSasudoervaetspipiuntnkaisttsouojajas-alaojapnututkraisaton osanapkkidae.t-Ulkopuolelta työn teke- tajan ohjeen mukaisesti.

täavaäntsaarkdoeivneedreilnläävna,ikjouttuekissealtaaojpaeplulitkyikstsoilläm. uutumkiansetenluopnuntiksitsutouksiu.hteePllieserunshmelupuosrtii.saKmai-alla kuntoon
vaus tehdään pienellä kKauivninrokoutnaeeerlilsat,ysjotäkalähdeTtäääyntutuösimhauaonl,etallrkaistetaan myös salaojien
Tärkeätä on tiivistää pellityksen liittymät
sopii työskentelemään jaahvtairsssinaakinsenolopseurhus-muurin kunto. Tarvittaessa näihin tehdään kor-
Spoysktkyeralkitenjatepiseiinll,ijtoytktasevtaluva vesi ei pääse

Vpaenllhinemalpleiejnatealdoejellneesnokskeeilnitäorankteenhtteyeysleeeenn.sä vatrseiinsskao.rkTeoiikssini,akaonskaei kuijtaeunkksaeatneonlneenmruouuttaaeristEynstnyeönhötänyrtythötäympyissttäy.ePreisrtuyssmsuuorjai tpauahndissuteo-

kPoerlklietyakssoiiknkleiiltitsyuyojaaianaserinitätävräotiskaelvliesdtuekltsäetja, maamkoahstdeouldliesununtotausuklu- in rtyahatnyhäyvlianpjiaotvöeidheinn.eristydsattairnkkisatnektaalnla. .VKaanihveamnnmoant träaykettnönutekhsedtäoän

tkau.n6n0o-lluisveutlltaipspoakkneolkikaotrjkaeruettilaulpähodkkeattuiisnukluoistenkinVamikukoatiksysisytmä oyklesels-sä olyisleikeinsväaeinrisltäemttymböitnumiliuhoukoslellaa.,Täjomtätevioidmayaönhkeomrjaptäaäkämsitateanlemlaäsl-

ljiuselksitsiivmunadpainltnamasata.n, ja ongelmiahan siitä syntyei.riMstaytsa,lakasnonkkaettliaeai myölsä psainlataojvaatstuauasvialljaatuottkeeeulltaumuuisdtealleseynttyaisi ia. sJeonstasmalalolajapteuruussmitauaun-

kuitenkaan toimi nykyään yhtään sen paremminykuyianikeanisntaeanksäaämn,alla tryiaölvläa.stSeanmpaellrauskmeru-urilevsay.mPaelrlausmkeurtuarain, ptäinytatövoailooiltleatakaänsittsealleamojäa-

jLoitieknksuuvosaittuspoenr,uestttäutkalsoentsokkelikorkeuden mtaanhpuionlneahsdtaitajualnki-myöstösna.dTeälvlöeisnisptäintkaopkoestäänsohruaolllae.llTaäpyatitnöempeasausreillianäjanavnienreetlaläanonkuviveutatä,
sivumateriaalin alapintaan tulee olla kaikkialla väjhäirnjetästäenlm40äncmos.aJoltsa. Työmsinukoärijtäelktaeaenn peidnetal- käsitheyllväiännloäpikäaiisseuvlaäaästsiollaraeanmneantakloinstetiuivdisetneetryiisn-

kLoiikrjkauttvaievann tpaleornusstoukkseielinonsytäyttä mlöayttaylavmätpi eikliäsepnintarmtiakkaetaliknaanmukaitsäemstiis.tä.PJeorsusatnutsutreann ja pkeerrursomksuinu.rinAlyuhetytmäyätkeothädänassvaaaekiaoelerisvtaylkestetun

vpoeirduastmusetreknittäavltäas.tiLpiioanistmaaa,taaulattnaajaasläiamapmöy-ös taploaninyummpisätrailloenasveanik-ea kokorjlamtaio, kvaalrlissitnuksitna,joteshdääanlaspeinknoarjnautkasseonoynhtaesytdi.eSsesäin. ällä pintamaa-

neeritsttaävma ärättyösmtäsälninpjaearulesvtuekäsmepnia(lnlaoimn a6a0j0ä–ä8- 00 mpamin)usmoriansetnus.yNhääinjatkuu. Toinen ratkaise- ta on noin 300 mm ja eristettä 100 mm,

39

1. 34