Page 11 - Pelastusalan-ammattilainen-1-2025
P. 11
Rauniopelastamiseen tulossa kansallinen koulutuspolku
SUOMESSA ON tarve vahvistaa koulutuspolku materiaaleineen. PIXABAY
pelastustoimen rauniopelastus- Osatoteuttajana hankkeessa toimii
kykyä. Pelastusopiston käynnissä Helsingin kaupungin pelastuslaitos. SOPE-hankkeessa rauniopelas- – Olemassa olevaa rauniopelas-
oleva SOPE-hanke (Sortumapelas- taminen nähdään toimintona, joka tamisen asiantuntemusta on hyö-
tamisen kansallinen toimintamalli Raunioetsinnän ja -pelastami- tulisi integroida osaksi päivittäis- dynnettävä kansallisesti, ennen kuin
ja koulutuspolku) vastaa tähän sen koulutuspolku ja koulutusma- toimintaa. osaaminen katoaa. Tämä on yksi
kehittämällä rauniopelastamisen teriaali sijoitetaan Koulumaaliin, syistä SOPE-hankkeen perustami-
koulutuspolun ja siihen liittyvät josta pelastuslaitokset voivat niitä SUOMEN KANSAINVÄLISEN rau- selle. USAR-muodostelman osaajat
koulutusmateriaalit. hyödyntää. Materiaalia hyödynne- niopelastusmuodostelman (USAR) ovat tehneet aktiivista työtä omilla
tään myös Pelastusopiston tutkin- toiminta päättyi 2021. Sen henki- laitoksillaan, mutta tietysti on niin,
Rauniopelastamisen kyvykkyy- tokoulutuksessa. löstö sai rauniopelastuskoulutuk- että jos osaamista ei ylläpidetä, se
den kehittäminen on ajankohtaista sen Pelastusopistolla. alkaa hävitä, Pulli sanoo.
useista syistä. Kansallisen turval- – Koulutuspolku kattaa raunio-
lisuuden uhkakuvat ovat muuttu- pelastamisen perustasolta erikois-
neet, ja sotilaalliset konfliktit ovat osaamiseen saakka. Pelastuslai-
konkretisoituneet myös Euroopas- tokset määrittävät eri toimijoiden
sa. Ilmastonmuutos on lisännyt osaamis- ja suorituskykyvaatimuk-
luonnononnettomuuksien riskiä. set tarpeidensa ja palvelutasopää-
Kansainväliset katastrofit ovat töksensä mukaisesti. SOPE-hanke
korostaneet pelastustoimen val- ei päätä pelastuslaitosten puolesta
miuden ja rajat ylittävän yhteis- sitä, mille tasolle ammattipelastajat
toiminnan merkitystä. tai sopimushenkilöstö koulutetaan,
kertoo projektipäällikkö Nina Pulli.
Palosuojelurahaston rahoitta-
massa SOPE-hankkeessa määri- Hankkeessa toteutetaan myös
tellään rauniopelastamisen kan- kouluttajakoulutuspilotti, jonka
sallinen toimintamalli ja osaamis- tavoitteena on jalkauttaa yhteisen
vaatimukset sekä rakennetaan mallin mukainen rauniopelastami-
sen koulutus pelastuslaitoksille.
PIXABAY
Tutkijat haastavat
pelastusalaa toimimaan
häirintävapauden puolesta
NOLLATOLERANSSI-HANKKEEN oli kohdannut syrjintää organisaa- vaihtoon. Useat kokivat ahdistusta, keskustelemaan asiallisen ja häi-
tulokset osoittavat, että häirintä ja tion sisällä. masennusta, uupumusta tai muita rinnäksi koetun käytöksen rajoista.
epäasiallinen kohtelu ovat yleisiä psyykkisiä oireita.
pelastusalalla ja ensihoidossa. EPÄASIALLINEN KOHTELU voi – Keskiössä on turvallisen
Pelastusopiston toteuttaman ilmetä monin tavoin. Työyhteisön TYÖPAIKAN SISÄISTEN häirintä- ympäristön rakentaminen, ja tähän
hankkeen kyselyyn vastanneista sisällä tyypilliset esiintymismuo- ja syrjintäongelmien ratkaisemi- työhön tarvitaan mukaan kaik-
noin puolet oli kohdannut epä- dot ovat vihamielisyys, verbaalinen sen suurimmiksi esteiksi koetaan ki työyhteisön jäsenet. Jokaisen
asiallista tai väkivaltaista käytöstä. väkivaltaa ja syrjintä, jotka näkyvät organisaation ja johdon osaamisen työntekijän ja vapaaehtoistoimijan
Tutkimukseen osallistui tuhat esimerkiksi tunnustuksen antami- ja tuen puute. Avoin keskustelu- tulisi kokea, että hän voi nostaa
vastaajaa syksyllä 2024. sen puutteena, tiedon pimittämisenä kulttuuri, luottamuksen rakentami- esiin kokemiaan epäkohtia ilman
sekä nolaamisena tai ärsyttämisenä nen, toimivat raportointikanavat ja pelkoa vastatoimista. Joskus epä-
Epäasiallisen ja väkivaltaisen vuorovaikutustilanteissa. yhteiset pelisäännöt voivat paran- asiallisesti käyttäytyvä ei välttä-
kohtelun kokemukset olivat yhtä taa työilmapiiriä. mättä osaa korjata käyttäytymis-
yleisiä sekä organisaation sisällä Asiakkaiden ja potilaiden kanssa tään, jos hänelle ei anneta mahdol-
että ulkopuolella. Vastaajista 52 kohdatessa korostuvat verbaalinen Tutkijat haastavat työyhteisöjä lisuutta oppia tilanteesta, projekti-
prosenttia oli kohdannut vähintään väkivalta ja uhkailu, kuten äänen vahvistamaan yhteisöllisyyttä sekä päällikkö Oliver Saal toteaa.
yhden tällaisen tilanteen työyhtei- korottaminen, huutaminen, kiroilu,
sönsä sisällä ja yhtä moni ulkopuo- loukkaukset ja uhkaavat eleet.
lella viimeisen vuoden aikana.
Noin puolet väkivaltaista koh-
Yleisimmät epäasiallisen ja telua tai häirintää kohdanneista
väkivaltaisen kohtelun muodot oli- työntekijöistä ilmoitti tapahtumien
vat vihamielisyys ja verbaalinen vaikuttaneen työmotivaatioon, joh-
väkivalta. Neljännes vastaajista taneen sairauslomaan tai tehtävien
11
